Kaikki kirjoittajan Ritu artikkelit

Esitys Kemiönsaaren kunnan metsänhoidon strategiaksi

Kemiönsaaren luonto ry esittää, että: 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi asetetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

  • Arvokkaat elinympäristöt, avainbiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymät ja rantametsät säilytetään koskemattomina. 
  • Lahopuu jätetään turvaamaan lajiston säilymistä metsäluonnossa.
  • Talousmetsiin jätetään pysyviä säästöpuita. 
  • Kantoja ei korjata. 
  • Kunnostus- ja täydennysojituksista luovutaan. 
  • Hakkuita ei tehdä loppukevään ja kesän aikana lintujen pesinnän turvaamiseksi.
  • Lehtipuustoa ei raivata tarpeettomasti pois hakkuiden yhteydessä. 

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan omistamissa metsissä ei tehdä avohakkuitawww.jatkuvakasvatus.fi.

  • Kunta siirtyy jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon eli metsän jatkuvaan kasvatukseen, jolloin metsän hiilensidonta ja maaperän hiilivarasto jatkuu metsän käsittelystä huolimatta, kun taas avohakkualasta tulee hiilen päästölähde 15–20 vuodeksi. 
  • Myös metsänhoitokulut vähenevät noin 1500-2000 euroa hehtaarilla. 

Palveluita tarjoavat mm. Arvometsä Oy www.arvometsa.fi. Innofor Oy www.innofor.fi ja Metsätietopalvelu Silmu Oy www.metsatietosilmu.fi.

  • Hakkuut tehdään pääosin poimintahakkuina ja puu myydään tukkina, jonka hinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. 
  • Pienaukkoja tai suojus- tai siemenpuuhakkuita tehdään, kun se on metsän  rakennevaihtelun luomisen kannalta järkevää. 
  • Metsä säilytetään erirakenteisena ja se uudistuu luontaisesti. 

3) Kunta toteuttaa lakisääteisiä velvollisuuksia edistää luonnonsuojelua

  • Kunnan metsäomaisuudesta toteutetaan uusi luonnonarvokartoitus, jolla päivitetään vuonna 2009 tehty kartoitus.
  • Suojellaan Metso-ohjelmassa luonnon arvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä sijaitsevat kohteet, jotka tukevat monimuotoisuuden säilymistä. 

4) Kunta tiedottaa avoimesti metsistään, niiden hoidosta ja suojelusta

  • Kunnan kotisivuille sivuille luodaan sivu, jolla kerrotaan kunnan metsäomaisuudesta ja sen käsittelyssä käytettävistä periaatteista ja mahdollisista luonnon arvoista. 

Esitys Kemiönsaaren kunnan omistaman metsäalueen suojelemiseksi

Esitys 12 ha:n suojelemisesta palstoilla 322-493-5-60 ja 322-493-6-25 

Metsät ja suot ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen ja sen kanssa käsi kädessä kulkevan monimuotoisuuden vähenemisen torjumisen kanssa. Seuraavat kymmen vuotta ratkaisevat pystymmekö kääntämään kehityksen suuntaa. YK on nostanut tavoitettaan maa-alueiden suojelemisesta sukupuuttoaallon torjumiseksi peräti 30 prosenttiin maapinta-alasta aiemmasta 17 prosentista. Ongelma johon jokaisella sektorilla tulisi vakavasti puuttua, ei siis ole mittakaavaltaan pieni.  

Lukuisat yksityiset ihmiset ja yhteisöt Kemiönsaarella ovat suojelleet metsiään yhteiseksi hyväksemme ja myös kunnan tulisi kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Parhaiten monimuotoisuutta vaalitaan suojelemalla mahdollisimman suuria yhtenäisiä alueita tai alueiden verkostoja, joissa alati muutoksessa olevassa metsäluonnossa syntyy katkeamatta kullekin lajille sopivia elinolosuhteita. 

Kemiönsaarelle on syntynyt  2010 luvulla useiden tahojen päätöksellä noin 350 hehtaarin kokoinen suojelualue, joka nyt rauhoituksen ja ennallistamisen myötä voi kehittyä monimuotoiseksi luontokeitaaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat valtion Stormossenin ja Kivarnäsin suojelualueet, sekä yksityiset Erkasin, Labbnäsin ja Kullan luonnonsuojelualueet. 

Kemiönsaaren Luonto ry ehdottaa, että kunnan omistamien suojelualueeseen rajautuvien Lillträskin palstojen arvokkaimmat alueet suojellaan Metso-ohjelmassa. Suojelu tukisi olemassa-olevan suojelualueen luontoarvoja, mutta yhtenäisillä ja laajoilla suojelualueilla on merkitystä myös virkistyskäytölle. 

Metsäasiantuntija Panu Kuntun (MMT) esittämä 12 hehtaarin kokoinen rajaus (sininen viiva kartalla) sisältää luonnon arvoltaan parhaiten säilyneet alueet kyseisillä kiinteistöillä. Alueella on havaittu muun muassa vanhojen metsien harvinainen lintulaji pohjantikka sekä useita vanhan metsän ilmentäjälajeja (rusokääpä, karhunkääpä ja männynkääpä).

Kunta saisi täyden puuston ja maapohjan arvoon perustuvan taloudellisen korvauksen mikäli se myy alueet valtiolle Metso-ohjelmassa suojeltavaksi. Jos metsä jää suojelualueena kunnan omaisuudeksi maksaa valtio 50 % korvauksen.

Vuonna on 2021 valtiovallan tavoitteena Varsinais-Suomessa suojella Metso-ohjelmassa metsiä 450 hehtaaria. 

Avoin kirje Kemiönsaaren kunnalle

Kemiönsaaren Luonto ry pyytää kunnalta Eko-loogista ohjelman loppuraporttia sekä uuden ympäristöohjelman ripeää käynnistämistä

Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelma Eko-loogista on saavuttanut tavoitevuotensa. Ohjelma sisälsi toimenpiteitä vuosille 2010-2020. Useiden ohjelman tavoitteiden kohdalla seurantaa on määritelty tehtäväksi osana kunnan toimintakertomuksia, mutta ainakaan kuntalaisille julkaistuissa tilinpäätöksissä aiheen käsittely ei ole riittävän yksityiskohtaista ohjelman toteutumisen seuraamiseksi. Niistä löytyvien tietojen pohjalta on kuitenkin selvää, että kaikkiin ohjelman tavoitteisiin ei ole päästy.

Toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltava avoimesti

Kemiönsaaren Luonto toivoo kunnan tuottavan raportin Eko-loogista ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hyviä saavutuksia ja parannuksia ympäristön tilassa on syytä juhlia. Niitä asioita, jotka eivät ole edenneet tavoitteiden mukaisesti, on tärkeää tarkastella avoimesti ja rehellisesti: miksi tavoitteisiin ei päästy? Mitä asioita tulee kehittää, jotta tarvittavissa muutoksissa onnistutaan?

Yhdistys toivoo vastauksia ja julkista keskustelua esimerkiksi ilmastotavoitteisiin liittyen. Ohjelmaan on kirjattu: ”Ilmastoon vaikuttavien päästöjen taso selvitetään vuoteen 2012 mennessä ja jatkossa päästöjä pienennetään vuosittain. Vähennystavoitteesta päätetään viimeistään vuonna 2012.” Onko kunnalle luotu ohjelmassa mainittu päästötasokartoitus ja ilmastotavoitteet? Näistä tulisi viestiä näkyvästi, niihin tulisi sitoutua ja houkutella myös kaikki kuntalaiset mukaan kriittisen tärkeään ilmastotyöhön.

Kemiönsaari tarvitsee uuden tiekartan ympäristötyöhön

Samalla yhdistys odottaa kunnalta ripeitä toimia uusien ympäristötavoitteiden määrittelyyn ja konkreettisen tiekartan laadintaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistussa ohjelmassa tavoitetaso on rohkeasta otsikosta huolimatta monissa ratkaisevissa asioissa hyvin vaatimaton, tai puuttuu kokonaan. Ekosysteemin koko toimintaa uhkaavan ja dramaattisesti kiihtyvän eliökadon pysäyttämiseksi ohjelmassa ei ollut lainkaan suoria toimenpiteitä tai tavoitteita esimerkiksi suojellun metsäpinta-alan määräksi. Kunnan omistamien metsien osalta ohjelmassa listataan keinoiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle vain ”Yhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa liittyen polkuihin ja vaellusreitteihin. Investoinnit hankevaroin.”

Ehkä seuraavassa ohjelmassa meidän ei tarvitse edellisen tavoin pyrkiä olemaan ”Suomen parhaita”, mutta tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit elinympäristöjen suojelun, kiertotalouden mukaisten toimintatapojen ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tulee asettaa määrätietoisesti luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

 2.11.2020 Kemiönsaarella

Kemiönsaaren Luonto ry  | [email protected]

Ritva Kovalainen pj.

Miia Jylhä varapj.

KUTSU VUOSIKOKOUKSIIN 26.11.2020 klo 18:00

Seuraten maan hallituksen suosituksia välttää kokoontumisia,  Kemiönsaaren luonto ryn:n ohjelmallinen sääntömääräinen kevätkokous päätettiin keväällä siirtää tuonnemmaksi ja myös tulevat kokoukset järjestetään virtuaalisesti. 

KOKOUSKUTSU

Kemiönsaaren luonto ry:n kevät- ja syyskokoukseen 
torstaina 26.11.2020 klo 18:00.

Koronatilanteesta johtuen sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestetään nyt virtuaalisesti ja molemmat peräkkäin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevät- ja syyskokouksen asiat. 

Kokoukseen pääset ilmoittautumalla osoitteeseen [email protected] ja antamalla sähköpostiosoitteesi. Laita viestin otsikoksi ILMOITTAUTUMINEN KOKOUKSEEN 26.11.

Kokous järjestetään TEAMS: in välityksellä.

Kemiönsaaren susiperhe

Kuva ja video: Mikko Louhimo

Keväällä 2016 Hämeessä Rengon metsissä syntyi paria vuotta aiemmin seudulle asettuneelle susipariskunnalle jo toistamiseen jälkeläisiä, tällä kertaa kuusi pentua. Syksymmällä susipariskunta nähtiin liikkuvan pentuineen yhden lapsenvahdiksi jääneen edellisvuoden poikasensa kanssa.  Koko Rengon susilauma on yksilöity DNA- analyysein. 

Talvella Rengon laumasta ammuttiin pentujen isä  ns. alfauros sekä yksi alle vuoden ikäisistä pennuista. Lauma hajosi. Emosusi jäi aloilleen ja se nähtiin myöhemmin usein liikuskelevan yksinään Rengon taajamassa,  jossa se myös ammuttiin 2018. 

Rengon lauman pennut  suuntasivat uusille seuduille. Yksi  asettui Eurajoelle,  yhden pennun kohtalosta ei ole tietoja ja kolme kulki  150 kilometrin päähän synnyinseudultaan, Kemiönsaarelle. Yksi niistä ontui.  Sen epäiltiin tulleen auton töytäisemäksi ja se liikkui usein ihmisten ilmoilla.  Ontuva susi nähtiin myös Piikkiössä ja Liedossa, jossa poliisi sen keväällä 2017 lopulta ampui. 

Rengon lauman kaksi  sisarusta jäivät Kemiönsaarelle.  Ne pariutuivat –vaikkakin sisarusten välinen suhde on susilla sangen harvinaista – ja  toukokuussa 2018 syntyi kaksi pentua. Toinen pennuista erkani laumasta tammikuussa 2019 ja siirtyi Sauvoon, mutta toinen jäi vanhempiensa luokse tulevan uuden pentueen turvaksi.

Toukokuussa Kemiönsaaren susipariskunnalle syntyi viisi uutta pentua ja joskus nähtiin koko kahdeksan suden lauman liikkuvan yhdessä muun muassa Östanåssa. 

Tammikuussa 2020 susiemo menehtyi tultuaan auton yliajamaksi. 

Rengossa vuonna 2016 vaeltaneen yhdeksän suden laumasta oli siis neljässä vuodessa ammuttu neljä, yksi oli jäänyt auton alle  ja yhden  kohtalo on tuntematon.  

Emon kuoleman jälkeen Kemiönsaaren  lauman jäsenten on nähty liikuskelevan useimmiten yksin tai kaksin eri puolilla saarta.

Kiima-aika on helmi-maaliskuussa, mutta vielä ei ole tietoa, onko uutta puolisoa löytynyt ja jäävätkö sudet saarelle. 

Kemiönsaaren Luonto ry vietti 40-vuotista taivaltaan sunnuntaina 17.11.2019

Kemiönsaaren Luonto ry vietti 40-vuotista taivaltaan Taalintehtaalla sunnuntaina 17.11.2019 elokuvan, syyskokouksen ja juhlaillallisen merkeissä

Juhlan aloitti Bio Ponyssa  elokuva Creeping Garden  (Ryömivä puutarha) dokumentti kiehtovista ja syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma sekä budjetti vuodelle 20210.

Kemiönsaaren luonto ry:n puheenjohtajaksi 2020-2021 valittiin Ritva Kovalainen ja hallituksen jäseniksi Amanda Vikman, Gunilla Awellan, Tuija Kuoppamäki, Mirka Muukkonen, Miia Jylhä. Ville Laitine jatkaa niin ikään hallituksessa. Varajäseniksi valittiin Kurt Andersson ja Sami Siitojoki.

Illanvietossa Strandhotellissa muisteltiin yhdistyksen toiminnan merkittäviä saavutuksia ja jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisille aktiiveille, joiden merkitys luonnonsuojelun ja -tuntemuksen edistäjinä on ulottunut yhdistyksen alkuajoista myös uudelle vuosituhannelle. Kultaisen ansiomerkin saivat Kaj Genberg, Matts Cygnelja Gunilla Awellanja hopeisen ansiomerkin Viveka Nordman,Gunilla Törnroos, Markku Harmanen, Stina Lönnroth-Harmanen ja Ritva Kovalainen

Markku Harmanen, Viveka Nordman, Matts Cygnel, Gunilla Törnroos, Gunilla Awellan, Ritva Kovalainen

Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.11.1979 ja yhdistys muutti nimensä Kemiönsaaren luonto ry:ksi v. 2009. Yhdistys on sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että ruotsinkielisen Natur och MIljön paikallisyhdistys.

Yhdistyksen hallituksessa jo 25 vuotta mukana ollut Gunilla Awellankertoi alkuajoista, jolloin luontoväkeä puhuttivat mm. laivaromuttamosuunnitelma Kasnäsiin, happamat sateet ja kierrätys. Luontoyhdistyksen aloitteesta saarella käynnistettiin mm. lasinkeräys, kehitettiin kunnan ympäristöhallintoa ja edistettiin kunnallisen kaukolämpöverkon rakentamista.

Tilaisuudessa muisteltiin myös luontoyhdistyksen muovinkeräystalkoita rannoilta jo 80-luvulla ja mm. Dragsfjärdin myrkkyskandaalia, jossa laivuri Ojaranta upotti Oy Euro Industrin toimeksiannosta vaarallisia, PCB:tä sisältäviä ongelmajätteitä mereen Dragsfjärdin saaristossa. Markku Harmanenmuisteli yhdistyksen osallistuneen tynnyreiden etsintään merellä.

Yhdistys iloitsi syntymäpäiviensä ohella uuden yli 200 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamisesta Purunpäähän.
 
Juhlassa nautittiin juhlaillallisesta, pidettiin puheita ja mitalilauluja esitti tuore trio:  Tuija Kuoppamäki, Ritva Kovalainen ja Sami Siitojoki. Ansiomerkkejä jakamassa olivat Amanda Vikman ja Viveka Nordman, 
 

Lintujen muuton seurantaa 21.3. kl 9.00

Björkbodan pelloilla on jo jonkin aikaa tavattu kanadan- ja merihanhia,laulujoutsenia,töyhtöhyyppiä,kiuruja, kottaraisia,uuttukyyhkyjä sekä reviirilleen tulleet hiirihaukat.

Tule katsomaan Markku Harmasen kanssa  la 21.3 Björkbodan kukkulalle klo 9-12 miten kevät edistyy, kiikarit mukaan.

Kuva: Markku Harmanen

Pöllöretki on peruttu karanteenisäädösten vuoksi

Äänihavaintoja lehtopöllöstä tai huuhkajasta kevällä 2020.

PÖLLÖRETKI ON PERUTTU, MUTTA OHEISTEN KARTTOJEN AVULLA VOI JOKAINEN KÄYDÄ LÄHEALUEILLAAN  KUUNTELEMASSA PÖLLÖJEN HUHUILUA.

 

Pöllöretki pimeässä on elämys ja sopii hyvin myös kokemattomille retkeilijöille. Kevättalvi on otollisinta aikaa kuulla näiden yöliikkujien ääniä – jos olemme onnekkaita saatamme havaita jopa huuhkajan.  Aikaisemmilla pöllöretkillä olemme kuulleet mm. lehtopöllöä. Retken aikana kierretään hyviä pöllökohteita Taalintehtaan lähistöllä. Matka kuljetaan yhdessä autoilla. Kohteissa saatetaan liikkua jalan lyhyitä matkoja helppokulkuisessa maastossa. Mukaan kannattaa varata taskulamppu, säänmukainen vaatetus sekä halutessa lämmintä juotavaa termokseen. Retken arvioitu kesto on noin 2h.

Kuva varpuspöllöstä: Oskari Härmä

BENGTSKÄR–ÖRÖ -RETKI 16.-17.5.2020

Teemme kaksipäiväisen saaristoretken, jolla seuraamme Markku Harmasen opastamana lintujen kevätmuuttoa. Retkelle mahtuu 29 henkeä.
Lauantaina lähdetään Kasnäsistä aamupäivällä veneellä Bengtskäriin ja illalla siirrytään Öröseen, jossa yövymme, joko teltoissa tai sisätiloissa. Yhdistykseltä voi myös lainata telttoja. Sunnuntain vietämme Örössä ja paluu takaisin Kemiönsaarelle on iltapäivällä noin klo 17:00.

Osallistumismaksu, joka kattaa matkan ja opastuksen.

  • Kemiönsaaren luonto ry:n jäsenet 35 €
  • Lapset alle 18 v 20 €
  • Ei jäsenet 45 €

Muut kustannukset riippuvat siitä millaisia palveluita kukin haluaa ja retkelle lähtijöitä informoidaan näistä tarkemmin huhtikuussa.

Esim: 

  • Omat eväät ja oma teltta 0 €
  • Oma teltta ja  illallinen 22  €
  • Yö Örön majoitustiloissa  ja kaikki ruokailut 100 -130 €.

ILMOITTAUDU

Purunpää on suojeltu!

Kun ELY-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt ympäristöministeriöstä saadulla valtuutuksella Purunpään niemen rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt  monivaiheinen kampanjointi Purunpään säilyttämiseksi rakentamattomana luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei olisi Kemiössä toimiva luonnonsuojeluyhdistys voinut saada, kun se marraskuussa juhlii 40-vuotista taivaltaan.

Kolmekymmentäneljä vuotta sitten tammikuussa 1985 Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistys havahtui huolestuttavaan suunnitelmaan kaavoittaa 150 kesämökkitonttia rantaan Purunpäässä, Ölmoksessa ja Söljehomneinilla. Hanke tyssäsi kuitenkin valtavaan vastustukseen. Dragsfjärdin kunta, lääninhallitus, Ympäristöministeriö sekä Luonnonsuojeluyhdistyksen keräämä vapaita rantoja puolustava 1858 ihmisen allekirjoittama adressi kumosivat suunnitelman ja Ölmos-Purunpään rantojen suojelu sinetöitiin yksityisenä suojelualueena v. 1990. Alue, joka kapeimmillaan oli noin 100 metrin levyinen mutta keskimäärin 200-300 metriä, rajautui Saaristomeren kansallispuistoon ja oli pinta-alaltaan vajaat 500 hehtaaria. Valtio maksoi korvausta 1,6 miljoonaa euroa rantarakennusoikeuksista ja antoi korvaavaa maata 84 ha. Kaiken kaikkiaan rakentamiselta rauhoittettua rantaa Kemiönsaaren lounaiskulmaan tuli 32 kilometriä, mutta suojelupäätös ei rajoittanut metsätaloutta – lehtoalueita lukuun ottamatta. Avohakkuu oli mahdollista tehdä kymmenen metrin päähän rannan vesirajasta.

Vuonna 2014 hakkuusuunnitelmat Taalintehtaan taajaman lähimetsiin ja vanhoihin rantametsiin Purunpäässä nostivat jälleen tummia pilviä taivaalle. Kemiönsaaren luonto ja kansalaisliike Save Purunpää aloittivat nimien keruun ja vetosivat Purunpään jättämiseksi kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Kansalaisadressiin kertyi lyhyessä ajassa yhteensä 1375 nimeä. Erillisen taiteilija-adressin allekirjoitti 52 merkittävää pääosin suomenruotsalaista kulttuurivaikuttajaa.

Huhtikuussa 2015 Purunpään rantametsien hakkuista oli luovuttu, mutta samalla hakkuiden käynnistyminen toisilla alueilla Purunpäässä ja Ekhamnin luonnonsuojelualuen vieressä havahduttivat.  Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit tulivat paikalle mielenosoitukseen, kun monitoimikone oli  hakannut  aukoksi 3 hehtaaria Purunpään Trollklintenissä. Hakkuut keskeytyivät puuta ostavan edustajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Metsäkoneen poistuttua leimikkoalueen sisäpuolelta löytyi mm. erityissuojelua vaativa lahokaviosammal.

Vuonna 2017 Purunpää oli Kemiönsaaren luontoyhdistyksen ehdotuksesta mukana Suomen luonnonsuojeluliiton 100-luontohelmeä-kampanjassa ja tuli myös arvokkaana luontokohteena laajempaan tietoisuuteen. 

Elokuussa 2019 seisoi  kuutisenkymmentä vierailijaa   Konstamfundetin kutsumana rantakalliolla Purunpäässä juhlistamassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta, jossa metsätalouden harjoittaminen ei enää jatkossa tule olemaan mahdollista. Konstsamfundet sai valtiolta korvausta 615 300 euroa  puuston perusteella.

 

– Tämä näkymä haastaa mielestäni Kolin kansallismaiseman. Kyllä tämä ainakin eteläsuomalaisten kansallismaisemaksi kelpaa, totesi  kartanon tilanhoitaja Mikael Jensen  Helsingin Sanomien jutussa: ”Yksi Suomen hienoimmista näköalapaikoista sai suojelupäätöksen – Amos Rexin omistaja päätti suojella legendaarisen Purunpäänniemen”! (HS 14.7.2019)