Kaikki kirjoittajan Ritu artikkelit

kevätkokous, metsäesittely ja pöllöretki 25.3.2024 klo 17 alkaen

Kutsu kevätkokoukseen, metsäesittelyyn ja pöllöretkelle 25.3.2024 klo 17 alkaen.

Kemiönsaaren luonto ryn:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 25.3.2024 klo 17:00 Västanfjärdin Terassnissa osoitteessa Kalkholmenintie 43. Tarjoamme vegaanisen keiton osallistujille.

Klo 18 kokouksen päätyttyä on ohjelmassa Lasse Kylänpään esitys Västanfjärdissä sijaistevasta hienosta Bottenlöspottenin metsäalueesta. Bottenlöspotten on Kemiönsaaren seurakunnan omistama alue, jonka suojelu olisi hieno teko.  

Kello 18:30 alkaa legendaarinen pöllöretki. Retki alkaa kokoontumisella Terassnin parkkipaikalla, josta lähdetään liikkeellee omalla autolla tai kimppakyydein. Retkellä liikutaan pitkin Kemiönsaaren eteläosia ja pysähdytään noin 5-10 paikkassa kuuntelemassa kuuluuko pöllöjen huhuilua. 

Ilmoita osallistumisestasi kokoukseen ja ilmaiselle keitolle osoitteeseen [email protected].

Lämpimästi tervetuloa!

Luontokerho ”Merikotkat”

Taalintehtaalla käynnistyi syksyllä 2021 lasten kaksikielinen luontokerho, Merikotkat. Kerho on suunnattu 4-8 vuotiaille lapsille ja on ilmainen kaikille osallistujille.


Kerho kokoontuu kerran viikossa maanantaisin 16.15-17.45. Kerholla on oma kerhotila Ruukinmuseon Fjällstuganissa, mutta suurin osa kerhoajasta vietetään ulkona metsässä sekä järvien ja meren rannoilla.


Kerhossa on tällä hetkellä yhdeksän lasta, suomen- ja ruotsinkielisiä, ja kerhoon voi tulla mukaan milloin vain. Koulua ja esikoulua käyvät kerholaiset haetaan klo 16.00 iltapäiväkerhosta koululta kerhoon, jolloin vanhempien ei tarvitse tuoda lapsia kerhoon.


Lapset ovat saaneet päättää kerholle nimen, säännöt ja ohjelmaa. Kerhossa on tilaa kaikenlaisille ajatuksille, innostukselle, mökötykselle ja leikeille. Kerran tai kaksi lukukaudessa tehdään pidempi retki lähiluontoon. Keväälle järjestämme kerholaisille myös linturetkiä aamulla ennen koulupäivän alkua.


Kerhoa ohjaavat Kemiönsaaren luonto ry:n hallituksen jäsenet ympäristökasvattaja Ville Laitinen ja toimittajat Amanda Ölander. Ohjaajilla on periksiantamaton halu saada lapset viihtymään luonnossa paremmin kuin ruudun ääressä, oppimaan hippiäisen ääni paremmin kuin automerkit, ja rakentaa yhdessä kaikille metsän asukeille mielikuvituksellinen maja, johon kaikki ovat tervetulleita. Vaikka oikeasti kerholla ei ole mitään suuria tavoitteita, nautitaan ja ihmetellään vaan. Ja kerätään roskat luonnosta.


Kerho kuuluu Luonto-Liiton kerhoverkostoon ja Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri ja Kemiönsaaren Luonto ry tukevat kerhon toimintaa.
Tervetuloa mukaan!

Kannanotto kunnan metsäsuunitelmaan 23.6.2021

Kannanotto kunnan metsäsuunnitelmaan 

23.6.2021

Kemiönsaaren kunta / Tekninen lautakunta

Kunnan metsätalous ei saa heikentää luonnon monimuotoisuutta ja voimistaa ilmastonmuutosta

Kemiönsaaren kunnan uusi metsäsuunnitelma, joka ohjaa kunnan omistamien metsien käsittelyä seuraavat 10 vuotta on pettymys luonnosta ja tulevaisuudesta välittäville ihmisille. 

Erilaisia hakkuita tehtäisiin yhteensä noin puolella kaikista metsistä, 154 hehtaarilla, joista avohakkuuta 46 hehtaarilla ja siemenpuuhakkuita 15 hehtaaria. Maanmuokkausta tehtäisiin 60 hehtaarille. Suunnitelmassa metsiä aiotaan hakata lähes kaksinkertaisesti metsätalousmaiden puuston kasvuun nähden. Kun kasvu metsätalouteen varatuissa metsissä on arvioitu kymmenessä vuodessa olevan 13 881 kuutioita, puita hakataan tänä aikana  21 367 kuutioita. Kymmenen vuoden aikana puusto vähenisi lähes 8000 m3. 

ILMASTOVAIKUTUS

Avohakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta aiheuttamalla hiilidioksidipäästöjä noin 15-20 vuotta hakkuun jälkeen. Syken laskelmiin nojaten Kemiönsaaren kunnan metsiin suunnitellut hakkuut tuottavaisivat karkeasti noin 12 000 tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään, mikä vastaisi 1200 uuden fossiilikäyttöisen auton ilmestymistä teille 10 vuoden ajaksi. Jokainen kemiönsaarelainen saisi hakkuiden toteutuessa kontolleen 2 tonnia päästöjä. 

Toisenlaisella suunnittelulla kunnan omistamat metsät voisivat sen sijaan sitoa hiiltä ja hillitä ilmastonmuutosta, joka on myös esim. Itämerelle kohtalonkysymys. 

VAIKUTUS LUONTOKATOON

Puustoa  suunnitellaan päätehakkuiden lisäksi myös tasapäistettävän alaharvennuksilla. Tämä puolestaan vie lukuisilta metsälajeilta elinmahdollisuudet. Nyt kun

ilmastonmuutoksen ja sen rinnalla vieläkin vakavamman luontokadon torjuminen edellyttäisivät välitöntä suunnan muutosta laajalla sektorilla, nojaa uusi metsäsuunnitelma yksinomaan vanhakantaisen avohakkuumetsätalouden menetelmiin. 

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 mukaan suurin osa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) ja uhanalaisuuden suurin syy on avohakkuumetsätalouden aiheuttama elinympäristöjen tuhoutuminen.

EU tasolla luotu biodiversiteettistrategia tähtää siihen, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä –  ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi –  mutta kunnalle tehty uusi metsäsuunnitelma ei voisi olla enempää ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. 

EU tulee myös edellyttämään tiukkoja suojelutoimia biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä ohjaamaan rappeutuneiden ekosysteemien ennallistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Myös tästä syystä metsäsuunnitelman mukaiset varttuneiden metsien avohakkuut maanmuokkauksineen on jätettävä tekemättä. 

Jotta luonnon elvyttäminen ja ennallistaminen rikkaammiksi ekosysteemeiksi on edes jossain määrin mahdollista, on lähtökohtana oltava varttunut metsä erilaisine ja eri-ikäisine puineen avohakkuun sijaan, sillä avohakkuu hävittää metsäluonnolle tärkeät ominaispiirteet ja lajien elinympäristöt.

Riittävän isot luonnontilaiset alueet ovat monimuotoisuuden säilymiselle ainoa edellytys ja esimerkiksi Lillträsketin noin 100 vuotiaan rantametsän suojelu valtion ja yksityisten suojelualueiden tueksi olisi tällainen rakentava toimenpide. Metsäsuunnitelmassa tämäkin arvokas alue on suunniteltu avohakattavaksi.

Suunnitelmassa Kemiön keskustan pohjoispuolen metsät on määritelty virkistysmetsäksi noin  37 hehtaarin osalta ja potentiaaliksi suojelualueeksi noin 20 hehtaarin osalta.  

Kemiönsaaren luonto toivoo, että näiden suojelu toteutetaan ja, että virkistysalueeksi määritellyillä alueilla  pitäydytään myös kaikenlaisista metsänhoidollisista toimenpiteistä, sillä luonnon virkistysarvo on parhaiten luonnontilaisuudessa. 

UUSI SUUNTA YHTEISTEN KUNTAMETSIEN HOITOON

Emme voi jatkaa entisellä avohakkuu-linjalla. Sen sijaan metsät tulee nähdä potentiaalina, jossa dramaattisesti köyhtynyttä luonnon monimuotoisuutta voidaan aktiivisin toimenpitein yrittää elvyttää. Ihmiskunnan suurin kriisi on käsillä. Maailmaa ravistelevat ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto edellyttävät tekoja nyt ja metsät ovat avainasemassa  molempia ongelmia ratkaistaessa. Metsät ovat hiilivarastoja ja hiilidioksidin sitojia ja ilman luonnontilaisuuden lisääntymistä metsissämme, siitä riippuvaiset lajit eivät voi olla olemassa. 

Kemiönsaaren luonto vaatii, että metsäsuunnitelma hylätään vanhanaikaisena ja uusi metsäsuunnitelma laaditaan ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus, maisema, luontomatkailu sekä hiilensidonta EU-n biodiversiteettistrategian mukaisesti. 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi on asetettava luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan on luovuttava avohakkuista omissa metsissään.

3)  Kunnan metsäomaisuudesta on  toteutetettava  uusi luonnonarvokartoitus ja luonnonarvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä olevat alueet on suojeltava.

Kutsu kevätkokoukseen ja susi -aiheiseen webinaariin 30.3.2021

Seuraten maan hallituksen ohjeita välttää kokoontumisia, Kemiönsaaren luonto ryn:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Teamsin välityksellä klo 18:00.

Rajallinen määrä (max 6 henkeä) voi osallistua myös kokouspaikassa os. Labbölentie 261, Mark, mikäli etäyhteys ei ole mahdollinen. Kokouksen jälkeen on ohjelmassa webinaari, jossa puhutaan sudesta.

Ilmoita osallistumisestasi sähköpostitse osoitteeseen  [email protected] niin saat kutsulinkin kokoukseen.

Leena Vilkka: Susi – vihattu ja rakastettu, 30.3. klo 18:30

FT, ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkka kertoo sudesta kulttuurissamme; suden muuttumisesta vihatusta haittaeläimestä suojelluksi ja rakastetuksi koiraeläimeksi, metsiemme koiraksi. Susia on hävitetty ja salametsästetty julmasti aina meidän päiviimme asti. Suden suurin uhka on ihminen. Asenteet ja arvot sutta ja ylipäänsä luontoa kohtaan säätelevät, miten sutta ja luontoa kohtelemme. Vilkka peräänkuuluttaa luonnon kunnioitusta ja siihen perustuvaa uutta susikäsitystä. Susi ansaitsee arvonsa tietoisena ja tuntevana olentona, sosiaalisena laumaeläimenä, koirien kantaemona. 

Tilaisuus pidetään Teamsin välityksellä ja tilaisuuteen voi tulla mukaan ilmoittautumalla sähköpostitse osoitteeseen  [email protected] ,  ilmoittautuneille lähetetään kutsulinkki. 

Bild: Yrjö Sepänmaa

Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelman päivitys

Kemiönsaaren kunnan päättäjille ja tekniselle lautakunnalle

Vetoomus

Kemiönsaaren kunta on päivittämässä ympäristöohjelmaansa vuoden 2021 aikana. Ympäristöohjelman päivitys tulisi tehdä kuntalaisia, kunnan alueella toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä sekä muita sidosryhmiä kuunnellen, toteuttamalla ohjelma osallistavalla suunnittelulla. Osallistavan suunnittelun tavoite on lisätä kansalaisaktiivisuutta, kuunnella ja kuunnella kansalaisia ja heidän tarpeitaan sekä saada konkreettisia toimia aikaiseksi. Tällöin Kemiönsaaren ympäristöohjelma sisältäisi kolme pääkohtaa:

  1. Ympäristöstrategiaosion
  2. Ympäristön tila tavoitteet
  3. Konkreettiset toimenpiteet

Hyvänä toteutustapana voisi käyttää aikaisemmin maakuntatasolla tehtyjä ympäristöohjelmia, kuten Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa, jossa on strategia, tavoitteet ja toimenpiteet ovat määriteltynä ja listattuna. Kyseiset ohjelmat toteutettiin valtion alueellisen ympäristöhallinnon vetäminä yhdessä alueen eri intressitahojen kanssa.  Lisäksi esimerkiksi Salossa ympäristöohjelma toteutettiin osallistavana prosessina.

Osallistavan suunnittelun tuomat hyödyt ympäristöohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa Kemiönsaaren kunnalle:

  1. Laajempi ja yhtenäisempi näkemys elinympäristön, luonnonympäristön ja ympäristönsuojelun kehittämiseksi Kemiönsaarella.
  2. Vuorovaikutteisuuden lisääminen ympäristöasioiden hoidossa kunnan, kansalaisten ja sidosryhmien välillä ja kesken.
  3. Yhteistyöverkoston rakentuminen ja paikallisen aktiivisuuden lisääntyminen ympäristöasioissa
  4. Valtion harkinnanvaraisten avustusten (Itämeri-ohjelma rahat)  ja EU-kehittämisrahojen (Leader ja Make-rahat) haun ja rahoituspäätösten helpottuminen, kun tiettyjä toimenpiteitä on mainittu yhdessä hyväksytetyssä ja virallisessa asiakirjassa.
  5. Ympäristön tilan parantamisen siirtäminen paikalliselle tasolle.

Edellä mainitut seikat tukisivat myös valtion ympäristöhallinnon strategiaa ympäristöasioiden siirtämiseksi lähellä paikallista toimintaa. 

Kimitoöns Natur rf/Kemiönsaaren luonto ry esittää, että Kemiönsaaren kunta laatisi ympäristöohjelman osallistavana suunnitteluna.

15.02.2021   Kimitoöns Natur rf / Kemiönsaaren luonto ry  

Ritva Kovalainen, puheenjohtaja 

Miia Jylhä, varapuheenjohtaja

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa

16.2.2021

Vetoomus Kemiönsaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan päätöksentekijöillle

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa ja tehtävä osansa luontokadon pysäyttämiseksi

Kansalaiset ovat oppineet luottamaan ja turvautumaan kirkkoon ja luontoon etenkin vaikeina aikoina. Luonto on osoittautunut erityisen tärkeäksi pandemian aikana. Olemme kuitenkin hämmentyneitä siitä, miten seurakunta on avohakannut vanhoja metsiään sen sijaan, että olisi vaalinut niiden monimuotoista luontoa. 

Suomessa kaikki metsät, joita ei ole kaavoitettu johonkin käyttöön tai suojeltu, luokitellaan talousmetsiksi, ja niiden arvo nähdään sen mukaisesti vain taloudellisen hyödyn kohteina.  Metsät ovat kuitenkin ennen kaikkea eläviä ekosysteemejä, joissa elää lukematon määrä niihin sopeutuneita lajeja.  

Ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä on, miten kykenemme hillitsemään eliölajien kirjon hupenemista ja ilmastonmuutosta. Suuri osa Suomen metsälajeista ja -luontotyypeistä on uhanalaistunut metsien hoidon ja hakkuiden seurauksena. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, ja luonto köyhtyy edelleen.  Arvioiduista 22 000 lajista 11,9% on uhanalaisia, mikä tarkoittaa metsälajeista 833 lajia.  ​Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi (SYKE) 

On erittäin huolestuttavaa, että YK:n vuoden 2011 biodiversiteettisopimuksen 17 %:n suojelutavoite vuoteen 2020 mennessä ei toteutunut. Myös kirkon on tärkeä ottaa huomioon, että EU:n uusi biodiversiteettistrategia sisältää 30 %:n suojelutavoitteen, josta 10 % olisi ns. tiukkaa suojelua. ​https://www.luonnontila.fi/toimintaohjelma/biodiversiteettisopimus/aichi-tavoitteet

Lisäksi ​YK:lle on tulossa uusi biodiversiteettisopimus, joka sekin pitää sisällään 30 %:n suojelutavoitteen, mutta sopimuksen laatiminen on koronan takia viivästynyt.

Kirkkon metsiä hoidetaan yleisesti metsänhoitoyhdistysten laatimien metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Niissä vanhemmat metsät määritellään pääsääntöisesti uudistettavaksi ”hakkuukypsinä”, vaikka niiden säilyttäminen olisi juuri nyt, –hälyyttävän luontokadon uhan alla–,  äärimmäisen tärkeää. Vaikka 60-100-vuotiaita puita pidetään metsätaloudessa uudistuskypsinä, eivät ne sen ikäisinä ole edes luontaisen elinkaarensa puolivälissä. Männyt eläisivät Etelä-Suomessa 300-500-vuotiaiksi,  kuuset 200-400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150-200-vuotiaiksi. Vanhat ja kuolleet puut ylläpitävät runsasta eliölajistoa, joka niiden puuttuessa häviää ja on jo osittain hävinnyt kokonaan maastamme.

Seurakunnat eivät aina kartoituta metsiensä luontoarvoja asiantuntevilla tahoilla, mikä johtaa uhanalaisten lajien vaarantumiseen ja niiden elinympäristöjen tuhoutumiseen hakkuissa. Päättäjillä on vähintäänkin moraalinen velvollisuus olla selvillä päätöstensä vaikutuksista. On myös hyvä tietää, että metsänhoitosuunnitelman voi vapaasti tilata useilta eri toimijoilta. Sitä voidaan myös muuttaa kesken sopimuskauden, jos saadaan uutta tietoa uhanalaisista luontotyypeistä ja lajeista. 

Avohakkuu on yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävistä tekijöistä ja ilmaston kannalta vahingollisin tapa käsitellä metsiä. Myös monet ihmiset kärsivät avohakkuista henkisesti ja 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. ​https://docplayer.fi/11124072-Suomen-metsat-ja-metsa-politiikka-kansalaisten-nakemyksia.html

Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuussuhde. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen Helsingin tuomiokirkon kryptassa 27.10.2018. 

Luontokato on tosiasia ja aikamme sen hillitsemiseksi on käymässä vähiin. Jopa aivan tavalliset metsälajit ovat uhanalaistuneet. Emme voi järkyttymättä seurata sivusta tätä kehitystä, jonka arvaamattomat seuraukset lapsemme joutuvat kohtaamaan.  

Kirkon täytyy yhteisönämme kantaa vastuunsa ja olla elämän suojelemisen puolella! 

KAKSI BIODIVERSITEETIN KANNALTA TÄRKEÄÄ SEURAKUNNAN OMISTAMAA 

METSÄALUETTA

Kemiönsaaren seurakunta omistaa kaksi metsäaluetta, joiden suojelu kokonaisuudessaan olisi nyt ensiarvoisen tärkeää. Luonnontilaisia alueita ei Kemiönsaarella ole juurikaan, mutta jos säilytämme jo varttuneet talousmetsät ja niihin kytköksissä olevat suot ehjinä kokonaisuuksina, on olemassa edellytykset luonnon tilan paranemiseen ja lajistolliseen runsastumiseen. Mutta jos nämä varttuneet metsät hakataan, menetetään seuraavaksi sadaksi vuodeksi niiden hyvässä vauhdissa oleva monimuotoisuuskehitys ja sen jälkeen luonnon palautuminen voi olla jo liian myöhäistä. 

BOTTENLÖSPOTTEN

Vetoamme  seurakuntaan, että se suojelisi toistaiseksi avohakkuilta säilyneen osan Bottenlöspottenin suo- ja metsäalueesta. Alue on kooltaa 60 hehtaaria olisi ainutlaatuinen kokonaisuus Västanfjärdissä, jossa metsiä ei ole juurikaan suojeltu. Bottelöspotten on paikoitellen erämainen, pieniä lampia, soita, kallioita ja järeitäkin puita sisältävä satumainen metsä. Kirkon omistaman palstan pohjoisosan avohakattu osa on puolestaan esimerkki siitä, millaiseksi se muuttuisi metsänhoidollisten toimenpiteiden myötä. Metsän pienet piirteet ja lukuisten lajien elinympäristöt tuohoutuisivat täysin. 

Suojeltuna se toimisi luonnon monimuotoisuden keitaana ja myös upeana virkistysalueena aivan Lammalan läheisyydessä. 

Bottenlöspottenissa on: 

  1. metsäistä kalliota
  2. puustoinen suo
  3. metsäisiä suon reunoja
  4. pienvesien lähimetsiä 
  5. rimpinen neva
  6. vanhaa kallionlakimännikköä
  7. pieni lampi kallion laella 
  8. jyrkänteitä
  9. keloja ja maapuita siellä täällä
  10. vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpä 
  11. rämeitä ja nevoja
  12. rämeet ovat ojittamattomia
  13. rämeen puusto on luonnontilaisen kaltaista
  14. järeitä vanhoja ylispuita sekä lahopuuta 
  15. avoimen nevan keskellä suolampi ja sen ympärillä rimpiä
  16. puro, joka laskee nevasta etelän suuntaan
  17. mäntyvaltaista karua kangasta ja avokallioita
  18. vanhoja, yli 100-vuotiaita puita 
  19. pienipiirteisestä ja vaihtelevaa topografiaa. 

KRÅKVIKIN METSÄ 

Kråkvikin metsän tekee luonnon kirjon säilymisen kannalta erityisen arvokkaaksi sen laajuus, 49 hehtaaria ja se, että se rajautuu n. 350 hehtaarin kokoiseen jo olemassa olevaan suojelualuekokonaisuuteen. Luontokadon estäminen onnistuu vain, mikäli kykenemme luomaan riittävän isoja suojelualueita riittävässä määrin. Ekosysteemien köyhtymiseen johtaa elinympäristöjen sirpaloituminen ja kutistuminen. Stormossenin alueella on mahdollista useiden eri tahojen yhteisillä ponnistuksilla vastustaa tätä köyhtymiskehitystä ja saada luonto elpymään, meidän kaikkien, mutta ennen kaikkea lastemme eduksi. 

Valtio ja Koneen Säätiö ovat jo panostaneet merkittävästi tähän saaristoluonnon moni-ilmeisen luontosaarekkeen suojelemiseen ja siihen kytkeytyy jo myös pieni seurakunnan omistama maa-alue. Olemme myös vedonneet kuntaan, jotta se omalta osaltaan osallistuisi näihin luontotalkoisiin ja nyt toivomme, että myös seurakunta olisi mukana tässä yhteisen unelman toetuttamisessa.

Kråkvikissa on

  1. vanhoja kalliomänniköitä
  2. tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntymetsiä
  3. koivumetsiä
  4. pieniä ojittamattomia rämeitä ja nevalaikkuja
  5. ojanvarsinotkelma (entinen puro)
  6. sekapuustoisia rinnemetsiä
  7. vanhoja mäntyjä kallioalueilla
  8. luontaisesti muodostunutta alikasvosta 
  9. lahopuuta on vähän
  10. joitakin tuulenkaatoja ja keloja.

Metsillä tärkeä rooli biodiversiteetti- ja ilmastokriisin aikaan

Rauhassa varttunut metsä vanhoine puineen ja lahopuineen on paras ympäristö uhanalaisten lintujen, sammalien, jäkälien ja muiden eliölajien säilymiselle. Yksi tehokkaimmista keinoista turvata metsien monimuotoisuus on siis vaalia varttuvia metsiä ja jättää ne hakkuiden ja muiden metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle kokonaan.  Vanhat metsät ja metsät hiilivarastoina ovat kirkon aarteita.

Kirkon tulee elää todeksi oma julistuksensa ja ekologinen tieto. Minkä teemme metsille, teemme itsellemme. Kirkon ja sen seurakuntien ekologisella vastuulla on painavat hengelliset ja teologiset perustelut.  Rakkaus ja vastuumme ulottuu myös tuleviin ihmisiin ja kaikkiin lajeihin. Evankeliumi tulee julistaa ”kaikelle luodulle” (Mark. 16:15). Kirkon ympäristödiplomin perusteluista löytyy lisää näkökulmia siitä, mitä ekologinen vastuu tarkoittaa.

Vetoamme, että toimitte seurakunnassa yhteiskuntamme ja tulevien sukupolvien parhaaksi vaalien kirkon metsiä ja niiden monimuotoisuutta nykyisen ekologisen tiedon pohjalta. Kirkolla ja sen seurakunnilla on suuri mahdollisuus ja vielä suurempi velvollisuus omalta osaltaan turvata elintärkeä monimuotoinen metsäluontomme. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta, jonka viisaan vaalimisen olemme luottaneet teidän käsiinne. Luomisuskosta nousee vakava kehotus suhtautua kunnioittavasti ja rakkaudella luontoon, josta ja jossa ihmisen on elettävä.

Vetoamme Bottenlöspottenin ja Kråkvikin metsien puolesta!

Kemiönsaaren luonto ry 

Ritva Kovalainen, puheenjohtaja ja Miia Jylhä, varapuheenjohtaja

Meidän metsämme kansalaisliike

Paula Lönnemo ja. Hanna Jyske 

KUVAT: PANU KUNTTU

Kemiönsaaren susiperhe

Kuva ja video: Mikko Louhimo

Keväällä 2016 Hämeessä Rengon metsissä syntyi paria vuotta aiemmin seudulle asettuneelle susipariskunnalle jo toistamiseen jälkeläisiä, tällä kertaa kuusi pentua. Syksymmällä susipariskunta nähtiin liikkuvan pentuineen yhden lapsenvahdiksi jääneen edellisvuoden poikasensa kanssa.  Koko Rengon susilauma on yksilöity DNA- analyysein. 

Talvella Rengon laumasta ammuttiin pentujen isä  ns. alfauros sekä yksi alle vuoden ikäisistä pennuista. Lauma hajosi. Emosusi jäi aloilleen ja se nähtiin myöhemmin usein liikuskelevan yksinään Rengon taajamassa,  jossa se myös ammuttiin 2018. 

Rengon lauman pennut  suuntasivat uusille seuduille. Yksi  asettui Eurajoelle,  yhden pennun kohtalosta ei ole tietoja ja kolme kulki  150 kilometrin päähän synnyinseudultaan, Kemiönsaarelle. Yksi niistä ontui.  Sen epäiltiin tulleen auton töytäisemäksi ja se liikkui usein ihmisten ilmoilla.  Ontuva susi nähtiin myös Piikkiössä ja Liedossa, jossa poliisi sen keväällä 2017 lopulta ampui. 

Rengon lauman kaksi  sisarusta jäivät Kemiönsaarelle.  Ne pariutuivat –vaikkakin sisarusten välinen suhde on susilla sangen harvinaista – ja  toukokuussa 2018 syntyi kaksi pentua. Toinen pennuista erkani laumasta tammikuussa 2019 ja siirtyi Sauvoon, mutta toinen jäi vanhempiensa luokse tulevan uuden pentueen turvaksi.

Toukokuussa Kemiönsaaren susipariskunnalle syntyi viisi uutta pentua ja joskus nähtiin koko kahdeksan suden lauman liikkuvan yhdessä muun muassa Östanåssa. 

Tammikuussa 2020 susiemo menehtyi tultuaan auton yliajamaksi. 

Rengossa vuonna 2016 vaeltaneen yhdeksän suden laumasta oli siis neljässä vuodessa ammuttu neljä, yksi oli jäänyt auton alle  ja yhden  kohtalo on tuntematon.  

Emon kuoleman jälkeen Kemiönsaaren  lauman jäsenten on nähty liikuskelevan useimmiten yksin tai kaksin eri puolilla saarta.

Kiima-aika on helmi-maaliskuussa, mutta vielä ei ole tietoa, onko uutta puolisoa löytynyt ja jäävätkö sudet saarelle. 

 

 

Esitys Kemiönsaaren kunnan metsänhoidon strategiaksi

Kemiönsaaren luonto ry esittää, että: 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi asetetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

  • Arvokkaat elinympäristöt, avainbiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymät ja rantametsät säilytetään koskemattomina. 
  • Lahopuu jätetään turvaamaan lajiston säilymistä metsäluonnossa.
  • Talousmetsiin jätetään pysyviä säästöpuita. 
  • Kantoja ei korjata. 
  • Kunnostus- ja täydennysojituksista luovutaan. 
  • Hakkuita ei tehdä loppukevään ja kesän aikana lintujen pesinnän turvaamiseksi.
  • Lehtipuustoa ei raivata tarpeettomasti pois hakkuiden yhteydessä. 

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan omistamissa metsissä ei tehdä avohakkuitawww.jatkuvakasvatus.fi.

  • Kunta siirtyy jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon eli metsän jatkuvaan kasvatukseen, jolloin metsän hiilensidonta ja maaperän hiilivarasto jatkuu metsän käsittelystä huolimatta, kun taas avohakkualasta tulee hiilen päästölähde 15–20 vuodeksi. 
  • Myös metsänhoitokulut vähenevät noin 1500-2000 euroa hehtaarilla. 

Palveluita tarjoavat mm. Arvometsä Oy www.arvometsa.fi. Innofor Oy www.innofor.fi ja Metsätietopalvelu Silmu Oy www.metsatietosilmu.fi.

  • Hakkuut tehdään pääosin poimintahakkuina ja puu myydään tukkina, jonka hinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. 
  • Pienaukkoja tai suojus- tai siemenpuuhakkuita tehdään, kun se on metsän  rakennevaihtelun luomisen kannalta järkevää. 
  • Metsä säilytetään erirakenteisena ja se uudistuu luontaisesti. 

3) Kunta toteuttaa lakisääteisiä velvollisuuksia edistää luonnonsuojelua

  • Kunnan metsäomaisuudesta toteutetaan uusi luonnonarvokartoitus, jolla päivitetään vuonna 2009 tehty kartoitus.
  • Suojellaan Metso-ohjelmassa luonnon arvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä sijaitsevat kohteet, jotka tukevat monimuotoisuuden säilymistä. 

4) Kunta tiedottaa avoimesti metsistään, niiden hoidosta ja suojelusta

  • Kunnan kotisivuille sivuille luodaan sivu, jolla kerrotaan kunnan metsäomaisuudesta ja sen käsittelyssä käytettävistä periaatteista ja mahdollisista luonnon arvoista. 

Esitys Kemiönsaaren kunnan omistaman metsäalueen suojelemiseksi

Esitys 12 ha:n suojelemisesta palstoilla 322-493-5-60 ja 322-493-6-25 

Metsät ja suot ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen ja sen kanssa käsi kädessä kulkevan monimuotoisuuden vähenemisen torjumisen kanssa. Seuraavat kymmen vuotta ratkaisevat pystymmekö kääntämään kehityksen suuntaa. YK on nostanut tavoitettaan maa-alueiden suojelemisesta sukupuuttoaallon torjumiseksi peräti 30 prosenttiin maapinta-alasta aiemmasta 17 prosentista. Ongelma johon jokaisella sektorilla tulisi vakavasti puuttua, ei siis ole mittakaavaltaan pieni.  

Lukuisat yksityiset ihmiset ja yhteisöt Kemiönsaarella ovat suojelleet metsiään yhteiseksi hyväksemme ja myös kunnan tulisi kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Parhaiten monimuotoisuutta vaalitaan suojelemalla mahdollisimman suuria yhtenäisiä alueita tai alueiden verkostoja, joissa alati muutoksessa olevassa metsäluonnossa syntyy katkeamatta kullekin lajille sopivia elinolosuhteita. 

Kemiönsaarelle on syntynyt  2010 luvulla useiden tahojen päätöksellä noin 350 hehtaarin kokoinen suojelualue, joka nyt rauhoituksen ja ennallistamisen myötä voi kehittyä monimuotoiseksi luontokeitaaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat valtion Stormossenin ja Kivarnäsin suojelualueet, sekä yksityiset Erkasin, Labbnäsin ja Kullan luonnonsuojelualueet. 

Kemiönsaaren Luonto ry ehdottaa, että kunnan omistamien suojelualueeseen rajautuvien Lillträskin palstojen arvokkaimmat alueet suojellaan Metso-ohjelmassa. Suojelu tukisi olemassa-olevan suojelualueen luontoarvoja, mutta yhtenäisillä ja laajoilla suojelualueilla on merkitystä myös virkistyskäytölle. 

Metsäasiantuntija Panu Kuntun (MMT) esittämä 12 hehtaarin kokoinen rajaus (sininen viiva kartalla) sisältää luonnon arvoltaan parhaiten säilyneet alueet kyseisillä kiinteistöillä. Alueella on havaittu muun muassa vanhojen metsien harvinainen lintulaji pohjantikka sekä useita vanhan metsän ilmentäjälajeja (rusokääpä, karhunkääpä ja männynkääpä).

Kunta saisi täyden puuston ja maapohjan arvoon perustuvan taloudellisen korvauksen mikäli se myy alueet valtiolle Metso-ohjelmassa suojeltavaksi. Jos metsä jää suojelualueena kunnan omaisuudeksi maksaa valtio 50 % korvauksen.

Vuonna on 2021 valtiovallan tavoitteena Varsinais-Suomessa suojella Metso-ohjelmassa metsiä 450 hehtaaria. 

Avoin kirje Kemiönsaaren kunnalle

Kemiönsaaren Luonto ry pyytää kunnalta Eko-loogista ohjelman loppuraporttia sekä uuden ympäristöohjelman ripeää käynnistämistä

Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelma Eko-loogista on saavuttanut tavoitevuotensa. Ohjelma sisälsi toimenpiteitä vuosille 2010-2020. Useiden ohjelman tavoitteiden kohdalla seurantaa on määritelty tehtäväksi osana kunnan toimintakertomuksia, mutta ainakaan kuntalaisille julkaistuissa tilinpäätöksissä aiheen käsittely ei ole riittävän yksityiskohtaista ohjelman toteutumisen seuraamiseksi. Niistä löytyvien tietojen pohjalta on kuitenkin selvää, että kaikkiin ohjelman tavoitteisiin ei ole päästy.

Toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltava avoimesti

Kemiönsaaren Luonto toivoo kunnan tuottavan raportin Eko-loogista ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hyviä saavutuksia ja parannuksia ympäristön tilassa on syytä juhlia. Niitä asioita, jotka eivät ole edenneet tavoitteiden mukaisesti, on tärkeää tarkastella avoimesti ja rehellisesti: miksi tavoitteisiin ei päästy? Mitä asioita tulee kehittää, jotta tarvittavissa muutoksissa onnistutaan?

Yhdistys toivoo vastauksia ja julkista keskustelua esimerkiksi ilmastotavoitteisiin liittyen. Ohjelmaan on kirjattu: ”Ilmastoon vaikuttavien päästöjen taso selvitetään vuoteen 2012 mennessä ja jatkossa päästöjä pienennetään vuosittain. Vähennystavoitteesta päätetään viimeistään vuonna 2012.” Onko kunnalle luotu ohjelmassa mainittu päästötasokartoitus ja ilmastotavoitteet? Näistä tulisi viestiä näkyvästi, niihin tulisi sitoutua ja houkutella myös kaikki kuntalaiset mukaan kriittisen tärkeään ilmastotyöhön.

Kemiönsaari tarvitsee uuden tiekartan ympäristötyöhön

Samalla yhdistys odottaa kunnalta ripeitä toimia uusien ympäristötavoitteiden määrittelyyn ja konkreettisen tiekartan laadintaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistussa ohjelmassa tavoitetaso on rohkeasta otsikosta huolimatta monissa ratkaisevissa asioissa hyvin vaatimaton, tai puuttuu kokonaan. Ekosysteemin koko toimintaa uhkaavan ja dramaattisesti kiihtyvän eliökadon pysäyttämiseksi ohjelmassa ei ollut lainkaan suoria toimenpiteitä tai tavoitteita esimerkiksi suojellun metsäpinta-alan määräksi. Kunnan omistamien metsien osalta ohjelmassa listataan keinoiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle vain ”Yhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa liittyen polkuihin ja vaellusreitteihin. Investoinnit hankevaroin.”

Ehkä seuraavassa ohjelmassa meidän ei tarvitse edellisen tavoin pyrkiä olemaan ”Suomen parhaita”, mutta tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit elinympäristöjen suojelun, kiertotalouden mukaisten toimintatapojen ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tulee asettaa määrätietoisesti luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

 2.11.2020 Kemiönsaarella

Kemiönsaaren Luonto ry  | [email protected]

Ritva Kovalainen pj.

Miia Jylhä varapj.