Metsät tarvitsevat lahopuuta

Haluamme turvata metsäluonnon säilymisen monimuotoisena myös tuleville sukupolville – lajiin katsomatta. Metsien luontotyypeistä 2/3 on luokiteltu uhanalaisiksi ja 36 % kaikista uhanalaisista lajeista elää metsissä. Tämä tarkoittaa 800 lajia. Lahopuu on yksi tärkeimmistä metsälajien elinympäristövaatimuksista. Siksi kuolleen, lahoavan puuaineksen säästäminen ja jättäminen metsään on helppo ja tehokas keino auttaa metsälajien tilaa.

Metsät tarjoavat ihmiselle muutakin kuin puuraaka-ainetta. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut tarjoavat meille maksutta esimerkiksi ravintokasveja, kuten marjoja ja riistaa. Metsät myös pitävät yllä veden kiertoa, tuottavat meille happea, muodostavat uutta maaperää ja sitovat ravinteita. Monimuotoisella metsällä on myös monenlaisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kun metsäluonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä.

Kannanotto kunnan metsäsuunitelmaan 23.6.2021

Kannanotto kunnan metsäsuunnitelmaan 

23.6.2021

Kemiönsaaren kunta / Tekninen lautakunta

Kunnan metsätalous ei saa heikentää luonnon monimuotoisuutta ja voimistaa ilmastonmuutosta

Kemiönsaaren kunnan uusi metsäsuunnitelma, joka ohjaa kunnan omistamien metsien käsittelyä seuraavat 10 vuotta on pettymys luonnosta ja tulevaisuudesta välittäville ihmisille. 

Erilaisia hakkuita tehtäisiin yhteensä noin puolella kaikista metsistä, 154 hehtaarilla, joista avohakkuuta 46 hehtaarilla ja siemenpuuhakkuita 15 hehtaaria. Maanmuokkausta tehtäisiin 60 hehtaarille. Suunnitelmassa metsiä aiotaan hakata lähes kaksinkertaisesti metsätalousmaiden puuston kasvuun nähden. Kun kasvu metsätalouteen varatuissa metsissä on arvioitu kymmenessä vuodessa olevan 13 881 kuutioita, puita hakataan tänä aikana  21 367 kuutioita. Kymmenen vuoden aikana puusto vähenisi lähes 8000 m3. 

ILMASTOVAIKUTUS

Avohakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta aiheuttamalla hiilidioksidipäästöjä noin 15-20 vuotta hakkuun jälkeen. Syken laskelmiin nojaten Kemiönsaaren kunnan metsiin suunnitellut hakkuut tuottavaisivat karkeasti noin 12 000 tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään, mikä vastaisi 1200 uuden fossiilikäyttöisen auton ilmestymistä teille 10 vuoden ajaksi. Jokainen kemiönsaarelainen saisi hakkuiden toteutuessa kontolleen 2 tonnia päästöjä. 

Toisenlaisella suunnittelulla kunnan omistamat metsät voisivat sen sijaan sitoa hiiltä ja hillitä ilmastonmuutosta, joka on myös esim. Itämerelle kohtalonkysymys. 

VAIKUTUS LUONTOKATOON

Puustoa  suunnitellaan päätehakkuiden lisäksi myös tasapäistettävän alaharvennuksilla. Tämä puolestaan vie lukuisilta metsälajeilta elinmahdollisuudet. Nyt kun

ilmastonmuutoksen ja sen rinnalla vieläkin vakavamman luontokadon torjuminen edellyttäisivät välitöntä suunnan muutosta laajalla sektorilla, nojaa uusi metsäsuunnitelma yksinomaan vanhakantaisen avohakkuumetsätalouden menetelmiin. 

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 mukaan suurin osa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) ja uhanalaisuuden suurin syy on avohakkuumetsätalouden aiheuttama elinympäristöjen tuhoutuminen.

EU tasolla luotu biodiversiteettistrategia tähtää siihen, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä –  ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi –  mutta kunnalle tehty uusi metsäsuunnitelma ei voisi olla enempää ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. 

EU tulee myös edellyttämään tiukkoja suojelutoimia biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä ohjaamaan rappeutuneiden ekosysteemien ennallistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Myös tästä syystä metsäsuunnitelman mukaiset varttuneiden metsien avohakkuut maanmuokkauksineen on jätettävä tekemättä. 

Jotta luonnon elvyttäminen ja ennallistaminen rikkaammiksi ekosysteemeiksi on edes jossain määrin mahdollista, on lähtökohtana oltava varttunut metsä erilaisine ja eri-ikäisine puineen avohakkuun sijaan, sillä avohakkuu hävittää metsäluonnolle tärkeät ominaispiirteet ja lajien elinympäristöt.

Riittävän isot luonnontilaiset alueet ovat monimuotoisuuden säilymiselle ainoa edellytys ja esimerkiksi Lillträsketin noin 100 vuotiaan rantametsän suojelu valtion ja yksityisten suojelualueiden tueksi olisi tällainen rakentava toimenpide. Metsäsuunnitelmassa tämäkin arvokas alue on suunniteltu avohakattavaksi.

Suunnitelmassa Kemiön keskustan pohjoispuolen metsät on määritelty virkistysmetsäksi noin  37 hehtaarin osalta ja potentiaaliksi suojelualueeksi noin 20 hehtaarin osalta.  

Kemiönsaaren luonto toivoo, että näiden suojelu toteutetaan ja, että virkistysalueeksi määritellyillä alueilla  pitäydytään myös kaikenlaisista metsänhoidollisista toimenpiteistä, sillä luonnon virkistysarvo on parhaiten luonnontilaisuudessa. 

UUSI SUUNTA YHTEISTEN KUNTAMETSIEN HOITOON

Emme voi jatkaa entisellä avohakkuu-linjalla. Sen sijaan metsät tulee nähdä potentiaalina, jossa dramaattisesti köyhtynyttä luonnon monimuotoisuutta voidaan aktiivisin toimenpitein yrittää elvyttää. Ihmiskunnan suurin kriisi on käsillä. Maailmaa ravistelevat ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto edellyttävät tekoja nyt ja metsät ovat avainasemassa  molempia ongelmia ratkaistaessa. Metsät ovat hiilivarastoja ja hiilidioksidin sitojia ja ilman luonnontilaisuuden lisääntymistä metsissämme, siitä riippuvaiset lajit eivät voi olla olemassa. 

Kemiönsaaren luonto vaatii, että metsäsuunnitelma hylätään vanhanaikaisena ja uusi metsäsuunnitelma laaditaan ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus, maisema, luontomatkailu sekä hiilensidonta EU-n biodiversiteettistrategian mukaisesti. 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi on asetettava luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan on luovuttava avohakkuista omissa metsissään.

3)  Kunnan metsäomaisuudesta on  toteutetettava  uusi luonnonarvokartoitus ja luonnonarvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä olevat alueet on suojeltava.

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa

16.2.2021

Vetoomus Kemiönsaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan päätöksentekijöillle

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa ja tehtävä osansa luontokadon pysäyttämiseksi

Kansalaiset ovat oppineet luottamaan ja turvautumaan kirkkoon ja luontoon etenkin vaikeina aikoina. Luonto on osoittautunut erityisen tärkeäksi pandemian aikana. Olemme kuitenkin hämmentyneitä siitä, miten seurakunta on avohakannut vanhoja metsiään sen sijaan, että olisi vaalinut niiden monimuotoista luontoa. 

Suomessa kaikki metsät, joita ei ole kaavoitettu johonkin käyttöön tai suojeltu, luokitellaan talousmetsiksi, ja niiden arvo nähdään sen mukaisesti vain taloudellisen hyödyn kohteina.  Metsät ovat kuitenkin ennen kaikkea eläviä ekosysteemejä, joissa elää lukematon määrä niihin sopeutuneita lajeja.  

Ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä on, miten kykenemme hillitsemään eliölajien kirjon hupenemista ja ilmastonmuutosta. Suuri osa Suomen metsälajeista ja -luontotyypeistä on uhanalaistunut metsien hoidon ja hakkuiden seurauksena. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, ja luonto köyhtyy edelleen.  Arvioiduista 22 000 lajista 11,9% on uhanalaisia, mikä tarkoittaa metsälajeista 833 lajia.  ​Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi (SYKE) 

On erittäin huolestuttavaa, että YK:n vuoden 2011 biodiversiteettisopimuksen 17 %:n suojelutavoite vuoteen 2020 mennessä ei toteutunut. Myös kirkon on tärkeä ottaa huomioon, että EU:n uusi biodiversiteettistrategia sisältää 30 %:n suojelutavoitteen, josta 10 % olisi ns. tiukkaa suojelua. ​https://www.luonnontila.fi/toimintaohjelma/biodiversiteettisopimus/aichi-tavoitteet

Lisäksi ​YK:lle on tulossa uusi biodiversiteettisopimus, joka sekin pitää sisällään 30 %:n suojelutavoitteen, mutta sopimuksen laatiminen on koronan takia viivästynyt.

Kirkkon metsiä hoidetaan yleisesti metsänhoitoyhdistysten laatimien metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Niissä vanhemmat metsät määritellään pääsääntöisesti uudistettavaksi ”hakkuukypsinä”, vaikka niiden säilyttäminen olisi juuri nyt, –hälyyttävän luontokadon uhan alla–,  äärimmäisen tärkeää. Vaikka 60-100-vuotiaita puita pidetään metsätaloudessa uudistuskypsinä, eivät ne sen ikäisinä ole edes luontaisen elinkaarensa puolivälissä. Männyt eläisivät Etelä-Suomessa 300-500-vuotiaiksi,  kuuset 200-400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150-200-vuotiaiksi. Vanhat ja kuolleet puut ylläpitävät runsasta eliölajistoa, joka niiden puuttuessa häviää ja on jo osittain hävinnyt kokonaan maastamme.

Seurakunnat eivät aina kartoituta metsiensä luontoarvoja asiantuntevilla tahoilla, mikä johtaa uhanalaisten lajien vaarantumiseen ja niiden elinympäristöjen tuhoutumiseen hakkuissa. Päättäjillä on vähintäänkin moraalinen velvollisuus olla selvillä päätöstensä vaikutuksista. On myös hyvä tietää, että metsänhoitosuunnitelman voi vapaasti tilata useilta eri toimijoilta. Sitä voidaan myös muuttaa kesken sopimuskauden, jos saadaan uutta tietoa uhanalaisista luontotyypeistä ja lajeista. 

Avohakkuu on yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävistä tekijöistä ja ilmaston kannalta vahingollisin tapa käsitellä metsiä. Myös monet ihmiset kärsivät avohakkuista henkisesti ja 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. ​https://docplayer.fi/11124072-Suomen-metsat-ja-metsa-politiikka-kansalaisten-nakemyksia.html

Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuussuhde. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen Helsingin tuomiokirkon kryptassa 27.10.2018. 

Luontokato on tosiasia ja aikamme sen hillitsemiseksi on käymässä vähiin. Jopa aivan tavalliset metsälajit ovat uhanalaistuneet. Emme voi järkyttymättä seurata sivusta tätä kehitystä, jonka arvaamattomat seuraukset lapsemme joutuvat kohtaamaan.  

Kirkon täytyy yhteisönämme kantaa vastuunsa ja olla elämän suojelemisen puolella! 

KAKSI BIODIVERSITEETIN KANNALTA TÄRKEÄÄ SEURAKUNNAN OMISTAMAA 

METSÄALUETTA

Kemiönsaaren seurakunta omistaa kaksi metsäaluetta, joiden suojelu kokonaisuudessaan olisi nyt ensiarvoisen tärkeää. Luonnontilaisia alueita ei Kemiönsaarella ole juurikaan, mutta jos säilytämme jo varttuneet talousmetsät ja niihin kytköksissä olevat suot ehjinä kokonaisuuksina, on olemassa edellytykset luonnon tilan paranemiseen ja lajistolliseen runsastumiseen. Mutta jos nämä varttuneet metsät hakataan, menetetään seuraavaksi sadaksi vuodeksi niiden hyvässä vauhdissa oleva monimuotoisuuskehitys ja sen jälkeen luonnon palautuminen voi olla jo liian myöhäistä. 

BOTTENLÖSPOTTEN

Vetoamme  seurakuntaan, että se suojelisi toistaiseksi avohakkuilta säilyneen osan Bottenlöspottenin suo- ja metsäalueesta. Alue on kooltaa 60 hehtaaria olisi ainutlaatuinen kokonaisuus Västanfjärdissä, jossa metsiä ei ole juurikaan suojeltu. Bottelöspotten on paikoitellen erämainen, pieniä lampia, soita, kallioita ja järeitäkin puita sisältävä satumainen metsä. Kirkon omistaman palstan pohjoisosan avohakattu osa on puolestaan esimerkki siitä, millaiseksi se muuttuisi metsänhoidollisten toimenpiteiden myötä. Metsän pienet piirteet ja lukuisten lajien elinympäristöt tuohoutuisivat täysin. 

Suojeltuna se toimisi luonnon monimuotoisuden keitaana ja myös upeana virkistysalueena aivan Lammalan läheisyydessä. 

Bottenlöspottenissa on: 

  1. metsäistä kalliota
  2. puustoinen suo
  3. metsäisiä suon reunoja
  4. pienvesien lähimetsiä 
  5. rimpinen neva
  6. vanhaa kallionlakimännikköä
  7. pieni lampi kallion laella 
  8. jyrkänteitä
  9. keloja ja maapuita siellä täällä
  10. vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpä 
  11. rämeitä ja nevoja
  12. rämeet ovat ojittamattomia
  13. rämeen puusto on luonnontilaisen kaltaista
  14. järeitä vanhoja ylispuita sekä lahopuuta 
  15. avoimen nevan keskellä suolampi ja sen ympärillä rimpiä
  16. puro, joka laskee nevasta etelän suuntaan
  17. mäntyvaltaista karua kangasta ja avokallioita
  18. vanhoja, yli 100-vuotiaita puita 
  19. pienipiirteisestä ja vaihtelevaa topografiaa. 

KRÅKVIKIN METSÄ 

Kråkvikin metsän tekee luonnon kirjon säilymisen kannalta erityisen arvokkaaksi sen laajuus, 49 hehtaaria ja se, että se rajautuu n. 350 hehtaarin kokoiseen jo olemassa olevaan suojelualuekokonaisuuteen. Luontokadon estäminen onnistuu vain, mikäli kykenemme luomaan riittävän isoja suojelualueita riittävässä määrin. Ekosysteemien köyhtymiseen johtaa elinympäristöjen sirpaloituminen ja kutistuminen. Stormossenin alueella on mahdollista useiden eri tahojen yhteisillä ponnistuksilla vastustaa tätä köyhtymiskehitystä ja saada luonto elpymään, meidän kaikkien, mutta ennen kaikkea lastemme eduksi. 

Valtio ja Koneen Säätiö ovat jo panostaneet merkittävästi tähän saaristoluonnon moni-ilmeisen luontosaarekkeen suojelemiseen ja siihen kytkeytyy jo myös pieni seurakunnan omistama maa-alue. Olemme myös vedonneet kuntaan, jotta se omalta osaltaan osallistuisi näihin luontotalkoisiin ja nyt toivomme, että myös seurakunta olisi mukana tässä yhteisen unelman toetuttamisessa.

Kråkvikissa on

  1. vanhoja kalliomänniköitä
  2. tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntymetsiä
  3. koivumetsiä
  4. pieniä ojittamattomia rämeitä ja nevalaikkuja
  5. ojanvarsinotkelma (entinen puro)
  6. sekapuustoisia rinnemetsiä
  7. vanhoja mäntyjä kallioalueilla
  8. luontaisesti muodostunutta alikasvosta 
  9. lahopuuta on vähän
  10. joitakin tuulenkaatoja ja keloja.

Metsillä tärkeä rooli biodiversiteetti- ja ilmastokriisin aikaan

Rauhassa varttunut metsä vanhoine puineen ja lahopuineen on paras ympäristö uhanalaisten lintujen, sammalien, jäkälien ja muiden eliölajien säilymiselle. Yksi tehokkaimmista keinoista turvata metsien monimuotoisuus on siis vaalia varttuvia metsiä ja jättää ne hakkuiden ja muiden metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle kokonaan.  Vanhat metsät ja metsät hiilivarastoina ovat kirkon aarteita.

Kirkon tulee elää todeksi oma julistuksensa ja ekologinen tieto. Minkä teemme metsille, teemme itsellemme. Kirkon ja sen seurakuntien ekologisella vastuulla on painavat hengelliset ja teologiset perustelut.  Rakkaus ja vastuumme ulottuu myös tuleviin ihmisiin ja kaikkiin lajeihin. Evankeliumi tulee julistaa ”kaikelle luodulle” (Mark. 16:15). Kirkon ympäristödiplomin perusteluista löytyy lisää näkökulmia siitä, mitä ekologinen vastuu tarkoittaa.

Vetoamme, että toimitte seurakunnassa yhteiskuntamme ja tulevien sukupolvien parhaaksi vaalien kirkon metsiä ja niiden monimuotoisuutta nykyisen ekologisen tiedon pohjalta. Kirkolla ja sen seurakunnilla on suuri mahdollisuus ja vielä suurempi velvollisuus omalta osaltaan turvata elintärkeä monimuotoinen metsäluontomme. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta, jonka viisaan vaalimisen olemme luottaneet teidän käsiinne. Luomisuskosta nousee vakava kehotus suhtautua kunnioittavasti ja rakkaudella luontoon, josta ja jossa ihmisen on elettävä.

Vetoamme Bottenlöspottenin ja Kråkvikin metsien puolesta!

Kemiönsaaren luonto ry 

Ritva Kovalainen, puheenjohtaja ja Miia Jylhä, varapuheenjohtaja

Meidän metsämme kansalaisliike

Paula Lönnemo ja. Hanna Jyske 

KUVAT: PANU KUNTTU

Esitys Kemiönsaaren kunnan metsänhoidon strategiaksi

Kemiönsaaren luonto ry esittää, että: 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi asetetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

  • Arvokkaat elinympäristöt, avainbiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymät ja rantametsät säilytetään koskemattomina. 
  • Lahopuu jätetään turvaamaan lajiston säilymistä metsäluonnossa.
  • Talousmetsiin jätetään pysyviä säästöpuita. 
  • Kantoja ei korjata. 
  • Kunnostus- ja täydennysojituksista luovutaan. 
  • Hakkuita ei tehdä loppukevään ja kesän aikana lintujen pesinnän turvaamiseksi.
  • Lehtipuustoa ei raivata tarpeettomasti pois hakkuiden yhteydessä. 

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan omistamissa metsissä ei tehdä avohakkuitawww.jatkuvakasvatus.fi.

  • Kunta siirtyy jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon eli metsän jatkuvaan kasvatukseen, jolloin metsän hiilensidonta ja maaperän hiilivarasto jatkuu metsän käsittelystä huolimatta, kun taas avohakkualasta tulee hiilen päästölähde 15–20 vuodeksi. 
  • Myös metsänhoitokulut vähenevät noin 1500-2000 euroa hehtaarilla. 

Palveluita tarjoavat mm. Arvometsä Oy www.arvometsa.fi. Innofor Oy www.innofor.fi ja Metsätietopalvelu Silmu Oy www.metsatietosilmu.fi.

  • Hakkuut tehdään pääosin poimintahakkuina ja puu myydään tukkina, jonka hinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. 
  • Pienaukkoja tai suojus- tai siemenpuuhakkuita tehdään, kun se on metsän  rakennevaihtelun luomisen kannalta järkevää. 
  • Metsä säilytetään erirakenteisena ja se uudistuu luontaisesti. 

3) Kunta toteuttaa lakisääteisiä velvollisuuksia edistää luonnonsuojelua

  • Kunnan metsäomaisuudesta toteutetaan uusi luonnonarvokartoitus, jolla päivitetään vuonna 2009 tehty kartoitus.
  • Suojellaan Metso-ohjelmassa luonnon arvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä sijaitsevat kohteet, jotka tukevat monimuotoisuuden säilymistä. 

4) Kunta tiedottaa avoimesti metsistään, niiden hoidosta ja suojelusta

  • Kunnan kotisivuille sivuille luodaan sivu, jolla kerrotaan kunnan metsäomaisuudesta ja sen käsittelyssä käytettävistä periaatteista ja mahdollisista luonnon arvoista. 

Onko sinulla suojelun arvoinen metsä?

Onko omistamallasi metsäpalstalla luonnonarvoja ja haluaisitko suojella metsäsi? Kemiönsaaren luonto ry tarjoaa maksutonta metsän luonnonarvojen kartoitusta ja auttaa metsän suojelun edistämisessä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta ja saada siitä korvausta.

Ota yhteyttä, mikäli olet kiinnostunut oman metsäpalstasi suojelusta: [email protected] tai puh. 0400 010 885/ Panu Kunttu. Lisätietoa METSO-ohjelmasta: www.metsonpolku.fi.

Kemiönsaaren luonto ry ottaa vastaan myös testamentteina ja lahjoituksina esim. metsä- ja suoalueita suojeltavaksi.

Kemiönsaaren luonto ry vetoaa kunnan vanhojen metsien säilyttämiseksi

22.2.2013 Kemiönsaaren luonto ry vetoaa päättäjiin, että valtaosa Kemiönsaaren kunnan omistamien yli 80-vuotiaista metsistä säilytettäisiin. Näistä iäkkäistä metsistä 42 % eli 30,2 ha on metsäsuunnitelmassa määrätty avohakattavaksi ja ainakin 4,6 hehtaaria 85-vuotiasta metsää on jo avohakattu.

Jatka lukemista Kemiönsaaren luonto ry vetoaa kunnan vanhojen metsien säilyttämiseksi

2012: Ekometsätalouden menetelmät käyttöön metsien hoidossa

Esitämme, että Kemiönsaaren kunta ja Konstsamfundet:

  • hoitavat metsiään ekometsätalousmenetelmin!
  • sitoutuvat kansainväliseen FSC-sertifikaattiin!
  • luopuvat avohakkuista kokonaan erityisesti asutuksen tuntumassa!
  • kunnan metsänhoidon painopiste tulee olla virkistyskäytössä ja maisemansuojelussa.

Esitämme, että Kemiönsaaren seurakunta:

  • luopuu metsätaloudellisista tavoitteista metsänhoidossa ja ottaa tavoitteekseen maisemanhoidon ja virkistyskäytön.

Aloite Kemiönsaaren kunnalle:

Jatka lukemista 2012: Ekometsätalouden menetelmät käyttöön metsien hoidossa

Aloite Dragsfjärdin Stormossenin metsän suojelemiseksi 12.2.2011

Kemiönsaaren kunnan omistamien metsien luonnonarvot kartoitettiin Kemiönsaaren luonto ry:n toimesta vuonna 2009. Selvityksessä ilmeni, että Dragsfjärdin Stormossenin metsäalueelta löytyy vanhan metsän rakennepiirteitä: puuston erirakenteisuutta, useita puulajeja, eriasteisesti lahonnutta maapuuta ja monen kokoista kuollutta puustoa. Alueen vanhimmat puut ovat yli 100-vuotiaita. Metsä koostuu useista pienialaisista elinympäristöstä: puronvarsimetsästä, ojittamattomasta rämeestä, korvesta, metsäluhdasta ja tuoreesta sekä lehtomaisesta kankaasta. Nämä piirteet kertovat monimuotoisesta, arvokkaasta elinympäristöstä. Alueelta on löytynyt mm. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu lahokaviosammal, vanhoissa kuusikoissa pesivä kanahaukka sekä vanhan metsän indikaattorilajit viinikääpä ja riukukääpä.

Jatka lukemista Aloite Dragsfjärdin Stormossenin metsän suojelemiseksi 12.2.2011

2009 raportti Kemiönsaaren metsien luontoarvoista

Kartoituksella pyrittiin tunnistamaan, määrittämään ja rajaamaan luonnonarvoiltaan arvokkaimmat metsäkohteet. Kartoituksen yhtenä tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden tietoisuutta yhteisten metsiemme käytöstä ja hoitotavoista sekä parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Kemiönsaaren kunta omistaa noin 400 hehtaaria metsää eripuolilla ja selvityksen perusteella ehdotamme noin 100 hehtaarin jättämistä taloudellisen toiminnan ulkopuolelle.

Raportti Kemiönsaaren kunnan metsien luontoarvojen kartoituksesta 2009 (pdf)

Ekologisesta metsänhoidosta

Oheisista linkeistä saat tietoa ekologisesta metsänhoidosta, erilaisista vaihtoehdoista metsienhoitoon ja -suojeluun.

INNOFORInnofor tarjoaa monimuotoista metsänhoitoa.

 

Luonnonperintösäätiölogor
ostaa lahjoitusvaroin vanhoja metsiä suojeltavaksi.

 

FSC FSC(Forest Stewardship Council)
(Hyvän metsänhoidon neuvosto)FSC sertifikkaatti perustuu kymmeneen pääperiaatteeseen ja niihin liittyviin metsänhoidon kriteereihin.

 

METSOMetso-sve Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2008-2016.