Kemiönsaaren luonto ry:n Ympäristöpalkinto

Joka toinen vuosi myönnettävällä tunnustuksella yhdistys haluaa kannustaa kemiönsaarelaisia tekoihin viihtyisämmän ympäristön, puhtaamman ja rikkaamman luonnon puolesta

Kemiönsaaren luonto ry:n ympäristöpalkinto Hultan päiväkodille luonnonläheisestä kasvatustyöstä

cof_vivi

Kemiönsaaren luonto ry on myöntänyt tunnustuspalkinnon luonnonläheisestä kasvatustyöstä Hultan päiväkodin henkilökunnalle. Hultan päiväkoti tekee omaehtoista ja omannäköistään ympäristö- ja luontokasvatustyötä osana päiväkodin arkea. Palkinto ojennettiin perjantaina 17.12.2021 Hultan varhaiskasvatushenkilökunnalle.

Kemiönsaaren luonto ry on valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön, paikallisyhdistys. Joka toinen vuosi jaettavalla  tunnustuksella yhdistys kiittää yhteisen ympäristömme ja luonnon elinvoimaisuuden hyväksi paikkakunnalla tehdyistä toimista.

Hultan päiväkoti on jo useamman vuoden tehnyt monipuolista ympäristö- ja luontokasvatustyötä. Henkilökunta on ottanut hienosti lähimetsät ja merenrannat osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Luonto tarjoaa virikkeitä, leikin ja oppimisen mahdollisuuksia sekä tervettä kasvuympäristöä enemmän kuin yksikään rakennettu luokkahuone voi tarjota. 

Hultan päiväkotin osallistuu myös monipuolisesti yhteisöön ja toiminta on ihmisten ja kaiken elämän kirjoa kunnioittavaa.

Ympäristönsuojelussa tärkeintä onkin kokonaisvaltaisuus, jossa toimitaan ympäristö- ja luontoystävällisen elämäntavan sekä kestävän yhteiskunnan edistämiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Yhtenä tehokkaimpana ympäristönsuojelullisena toimena on kokonaisvaltainen ympäristökasvatus, jonka avulla mahdollistetaan tulevien sukupolvien kasvaminen ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi, joiden luontosuhde pohjaa terveeseen ja realistiseen kuvaan ympäröivästä luonnosta ja yhteiskunnasta. Ympäristövastuullisuuden rakentamisessa yhtenä tärkeänä elementtinä on lapsuudessa saadut positiiviset luontokokemukset sekä luontosuhde. Nämä lisäävät empatiaa ja ymmärrystä muuta elävää luontoa kohtaan ja parhaimmillaan kantavat läpi koko elämän. Tämä luo pohjaa lapsen tasapainoiselle kasvulle kansalaiseksi, joka ymmärtää kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaa ja ympäröivää luontoa ja haluaa olla aktiivinen osa niitä.

Hultan päiväkodissa ympäristö- ja luontokasvatus ei ole ollut ylhäältä päin saneltua tai kunnan velvoittamaan toimintaa, vaan se on ollut ohjaajista ja opettajista itsestään lähtöisin ja luontokasvatus ymmärretäänkin tärkeäksi menetelmäksi lasten tasapainoiselle kehitykselle.

Palkinto on myös huomionosoitus laajemmin koko Kemiönsaaren varhaiskasvatukselle, sillä kunnassa on tehty, ja tehdään tälläkin hetkellä, paljon varhaiskasvattajista lähtöisin olevaa luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa. Hultan päiväkodin toiminta on kuitenkin tällä hetkellä esimerkillistä myös muille kunnan varhaiskasvatuksen ja sen ulkopuolisillekin yksiköille ja toimijoille.

Palkinnolla halutaan kiittää varhaiskasvatuksen toimijoita tehdystä ympäristökasvatustyöstä ja muistuttaa myös tulevien tekojen tärkeydestä. Kestävän tulevaisuuden eteen tehty kasvatustyö luo uskoa paremmasta huomisesta.

Ville Laitinen
Kemiönsaaren luonto ry:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2022-2023
0407700065

Ympäristöpalkinto Koneen Säätiölle

Kemiönsaaren luonnon ympäristöpalkinto on myönnetty Koneen Säätiölle Kullan metsässä järjestetyssä Metsäjuhlassa 19.5. 2018 .

Tunnustuksen vastaanotti Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen

 

 

Kemiönsaaren luonto ry on myöntänyt tunnustuspalkinnon hyvästä ympäristöteosta Koneen Säätiölle, joka on perustanut uuden Kullan luonnonsuojelualueen Kemiönsaarelle. Noin 130 hehtaarin alue on nimetty läheisen Kullan kylän mukaan. Joka toinen vuosi jaettavalla tunnustuksella yhdistys kiittää yhteisen ympäristömme ja luonnon elinvoimaisuuden hyväksi paikkakunnalla tehdyistä toimista.

Kullan suojelualueen perustaminen on merkittävä luonnonsuojeluteko. Itsenäisyyden juhlavuoden suojelukampanjassa toteutettuna, se sitoutti suojelutoimiin myös Metsähallituksen, joka vastineeksi rauhoitti läheisen Kivarnäsin alueen. Näiden väliin jäävän jo rauhoitetun Stormossenin suo-alueen kanssa yhtenäisen suojelualueen pinta-ala nousee täten 350 hehtaariin.

Kullan metsän arvokkain osa on reilun 20 hehtaarin kokoinen monimuotoisia elinympäristöjä sisältävä kuusikko, joka on useiden uhanalaisten lajien turvapaikka. Vaikka osa uusien suojelualueiden metsistä ja soista on ojitusten, avohakkuiden ja maanmuokkausten vuoksi biotooppeina köyhtynyt, on monimuotoisuudella rauhoitusten myötä mahdollisuus palautua ja ennallistamistoimin eheytymistä voidaan myös jouduttaa.

Elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen on syynä eliölajien radikaaliin hupenemiseen kaikkialla maailmassa. Samanlainen kehitys kotimaassamme on johtanut yli 800 metsälajin uhanalaistumiseen ja 100 metsälajia Suomesta on jo hävinnyt. Tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä yli 140-vuotiaita on vain 0,7 prosenttia metsämaasta, kun juuri vanhat metsät olisivat lajiston monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Ekologit puhuvat kriittisestä kynnyksestä. Elinympäristöjen supistuminen 10-30 prosenttiin, johtaa lajien häviämiseen ja sukupuuttoihin. Ja mitä pienempiä sirpaleita elinympäristöt ovat, sitä dramaattisempi on vaikutus.

Metsä- ja suoluonto on monenlaisten taloudellisten intressien kohde eikä biodiversiteetin säilymiselle tai muille inhimillisille tarpeille jää useinkaan tilaa hyödyn kilvoittelussa. Ainoaksi tavaksi säilyttää luonnonympäristöjä on osoittautunut alueiden ostaminen suojelutarkoituksiin ja huoli metsistä onkin näkynyt yksityisten tahojen suojelua varten tehtyinä maan hankintoina.

Koneen Säätiön ympäristöteko on myös osa tätä suuntausta. Suojelualueen hankkiminen on vastuullista ekologista kompensaatioita, johon säätiö on ryhtynyt ”hyvittääkseen säätiön ja sen apurahansaajien aiheuttamia ympäristöhaittoja” .

”Ekologisilla kompensaatiolla tarkoitetaan toimintaa, jossa minkä tahansa yhteiskunnallisen toiminnan aiheuttamia haittoja hyvitetään luonnolle. Koneen Säätiön tavoite on olla vastuullinen ympäristöstä samalla, kun se parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Perustamalla Kullan luonnonsuojelualueen turvaamme sen kehittymisen kohti luonnontilaa, ja varmistamme, että alue säilyy metsänä myös tuleville sukupolville. Toivomme, että esimerkillämme kannustamme myös muita toimijoita harkitsemaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia ja hyvittämään luonnolle aiheuttamiaan haittoja”, perustelee Säätiön hallituksen jäsen professori Janne Kotiaho suojelua.

Kemiönsaaren luonto on toiminut aktiivisesti metsäluonnon säilyttämiseksi 2000-luvun alusta asti ja vedonnut ennen kaikkea metsää omistaviin yhteisöihin. Vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet ovat lähinnä tiedon jakamisessa ja mielipiteiden ilmaisussa, mutta konkreettiset teot ovat niiden tahojen käsissä, joilla on valtaa ja omaisuutta toteuttaa niitä.

Siksi me kemiönsaarelaiset luonnonystävät olemme enemmän kuin kiitollisia tästä uroteosta, jonka Koneen Säätiö on yhteiseen pyrkimykseemme luonnon suojelemiseksi tehnyt. Se on osoitus juuri sellaisesta vastuun kantamisesta ja toiminnasta, joka antaa toivoa tulevaisuuteen ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoaallon ravistellessa planeettaa.

Koneen Säätiö ilmoittaa tavoitteekseen sen, että ”ihmistieteellinen ja ympäristöntutkimus sekä taide ja kulttuuri kukoistavat Suomessa.” Tämän vuoksi vuoden ympäristöpalkinto jaetaankin kulttuuripitoisessa Metsäjuhlassa, musiikin, puheiden, kuvien ja keväisen metsän säestyksellä.

Kemiönsaaren luonto ry:n ympäristöpalkinto 2015 Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukalle

Kemiönsaaren luonto ry on vuodesta 2007 alkaen myöntänyt joka toinen vuosi ympäristöpalkinnon. Tunnustus on yhteisölle tai henkilölle, joka on lisännyt lähiympäristön viihtyisyyttä tai edesauttanut puhtaamman ja rikkaamman luonnon säilymistä kotisaarellamme.

Tällä kertaa Kemiönsaaren luonto ry palkitsee Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukan vuoden 2015 ympäristöpalkinnolla. Diplomi luovutettiin luontokeskuksessa Kasnäsissä lähes koko sen toimintahistorian ajan työskenneelle asiakasneuvoja Bodil Rehnille 30.9. klo 11.

 

_MG_9540Pentti Vähätalo, Bodil Rehn ja Teija Puranen

kly diplomi 2015

Palkinnon perusteluina on Sinisimpukassa tehty pitkäjännitteinen ympäristökasvatustyö. Se on ainoa Saaristomerta – erästä Suomen ainutlaatuisinta luontokohdetta – suurelle yleisölle esittelevä opastuskeskus.

Luontokeskuksen monipuoliset näyttelyt tarjoavat mahdollisuuden tutustua maksutta saaristoluontoon sekä vedenpinnan ylä- että alapuolelta. Saaristolaiskulttuurin, luontovalokuvien ja luonnosta inspiroituneen kuvataiteen esittely on myös ollut osa keskuksen toimintaa. Viime kesänä luontokerho Apollo tutustutti lapsia luonnon saloihin. Lukutornista löytyy kattava kokoelma saaristo- ja luontotietoutta. Luontokeskuksesta on mahdollisuus saada asiantuntevia retkineuvoja. Vinkkejä Saaristomeren lisäksi saa myös muihin Lounais-Suomen luontokohteisiin.

Saaristomeren kansallispuistoa ja saaristoluontoa on esitelty Sinisimpukassa vuosittain tuhansille kävijöille yli 20 vuoden ajan. Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka on ollut yksi Kemiönsaaren tärkeimmistä yksittäisistä matkailukohteista. Luontokeskuksen asiakkaina käy koululais- ja leirikouluryhmiä, veneilijöitä, paikallisia ja mökkiläisiä sekä matkailijoita mantereelta.

Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukkaa ylläpitää Metsähallituksen luontopalvelut. Kemiönsaaren luonto ry esittää vakavan huolensa niistä suunnitelmista, joita julkisuudessa on esitetty, että Metsähallitus suunnittelisi sulkevansa luontokeskus Sinisimpukan. Luontokeskuksen toiminta Sinisimpukassa on siis tällä hetkellä uhanalainen, keskuksen kohtalosta päätettäneen tämän syksyn aikana.

Kemiönsaaren luonto ry vetoaa Metsähallitukseen toiminnan säilyttämisen puolesta ja toivoo että sitä päinvastoin kehitetään entistäkin vetovoimaisemmaksi. Yhdistyksen mielestä Sinisimpukan arvokasta ympäristökasvatustyötä ja ainutlaatuisen saaristoluonnon esittelytyötä tulisi kuitenkin jatkaa myös tulevaisuudessa ja keskuksen toimintaan valtion tulisi panostaa aiempaa enemmän. Merellinen luonto on yksi Metsähallituksen keskeisistä painopistealueista. Myös keskus on Kemiönsaarelta yhteys valtakunnalliseen kansallispuistoverkostoon ja luonto- ja retkeilytoiminnan asiantuntijaverkostoon.

Toiminta kestävän kehityksen, luonnon arvostuksen ja monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta on tärkeää tulevaisuutemme kannalta ja Sinisimpukka on tärkeä osa tätä ympäristökasvatustyötä Kemiönsaarella. Haluamme kiittää!

_MG_9582
Ville Laitinen, Bodil Rehn ja Puistojohtaja Hanna Ylitalo

Kuvat: Pekka Turunen, Täytekakku: Piia Petäjäjärvi

 

_MG_9554

Vuoden 2011 ympäristötekopalkinto Westersin puutarhalle

Kemiönsaaren luonto ry palkitsi Westersin puutarhan ja sen johtohahmon Gunilla Törnroosin vuoden 2011 ympäristötekopalkinnolla 13.6. 2012.

Törnroos palkittiin pitkäaikaisesta työstä luomutuotannon parissa ja ekologisen elämäntavan edistämisestä saarella. Westersin ainutlaatuisella puutarhalla Kiilassa yhdistyvät saaristolaisjuuret, kulttuurielämä ja luomutuotanto.

Kunniakirja-Gunilla

Kemiönsaaren luonto ry:n puheenjohtaja Salla-Riikka Vesterlund piti pienen luovutuspuheen, jossa hän tähdensi luomutuotantoon liittyviä uusimpia tieteellisiä tutkimustuloksia, jotka ovat kiistattomat. Luonnonmukaisin keinoin tuotettu ruoka on niin ympäristön kuin terveydenkin kannalta hyvä valinta.

Kohotimme yhdessä Gunillalle lasit kuohuvaa, ja saimme kuulla hänen ajatuksiaan luomuun päätymisestä.

Gunilla opiskeli luonnonmukaista tuotantoa 90-luvun alkupuolella, jolloin hänelle selvisi, että viljely on järjestettävissä ilman karjan kasvatusta, eli täysin kasvin- ja ravinnekiertoon nojautuen. Kiilan kylän sijaitessa pohjavesialueella valinta ympäristöä vähän kuormittavasta ratkaisusta oli ilmeinen.

Puutarha on vuosien myötä muotoutunut kokonaisvaltaiseksi elämysten tyyssijaksi, jossa kävijöitä kiinnostaa luomumenetelmien lisäksi estetiikka. Lapset opiskelevat puutarhan toimintaa omassa puutarhakoulussa, pienoispuutarhassa.

Teksti & kuvat: Petra Nyqvist

Westers

Kemiönsaaren Luonto ry:n ympäristöteko -palkinto 2009 on myönnetty Skobölejärven suojeluyhdistys ry:lle

Skobölejärvi on maamme parhaimpiin lukeutuva esimerkki järvien pitkäjänteisen ja monipuolisen, talkoohenkisen kunnostustyön tuloksista.

Skobölejärvi on n. 40 ha:n laajuinen ja 8 metriä syvä järvi Kemiönsaaren pohjoispäässä. Järvellä on loma-asutusta ja lisäksi sen rannalla sijaitsee Salon kaupungin leirikeskus. 1990-luvun alun voimakas sinileväkukinta käynnisti järven hoitotyön. Järvi oli hapeton 3,5 m syvyydestä alkaen ja näkösyvyys oli alle 1,5 m.

Loma-asutuksen päästöt on saatu kuriin, syvänteeseen asennettu hapetuslaite, ”roskakalaa” on poistettu mm. nuottaamalla yhteensä 12 000 kg ja käsipelillä kerätty karvalehteä, lisäksi järveen onistutettu kuhanpoikasia ja rapukantaa pyritty elvyttämään väliaikaisella ravustuskiellolla. Näillä toimilla veden tila on saatu kohentumaan. Sinileväon häipynyt ja vesi kirkastunut. Vesi on hapekasta jopa 7 metriin ja näkösyvyys parantunut yli 3,5 metriin.

Työ järven puolesta jatkuu edelleen. Muistoissa mökkiläisillä on vielä sekin aika 1970 luvulla, jolloin järven vesi oli juomakelpoista.

Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen 2007 ”Ympäristöteko” -palkinto on myönnetty Dragsfjärdenin järven suojelutyön keulahahmolle Kempa Trompille

Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen ”Ympäristöteko” -palkinto on myönnetty Dragsfjärdenin järven suojelutyön keulahahmolle Kempa Trompille. Järveä suojelemaan perustettu Daphnia- kansalaisjärjestö on ponnistellut näkyvästi tämän rehevöityneen sisäjärvemme pelastamiseksi.