2012: Ekometsätalouden menetelmät käyttöön metsien hoidossa

Esitämme, että Kemiönsaaren kunta ja Konstsamfundet:

  • hoitavat metsiään ekometsätalousmenetelmin!
  • sitoutuvat kansainväliseen FSC-sertifikaattiin!
  • luopuvat avohakkuista kokonaan erityisesti asutuksen tuntumassa!
  • kunnan metsänhoidon painopiste tulee olla virkistyskäytössä ja maisemansuojelussa.

Esitämme, että Kemiönsaaren seurakunta:

  • luopuu metsätaloudellisista tavoitteista metsänhoidossa ja ottaa tavoitteekseen maisemanhoidon ja virkistyskäytön.

Aloite Kemiönsaaren kunnalle:

Olemme seuranneet Kemiönsaaren metsien häviämistä kiihtyvällä tahdilla avohakkuiden myötä. Tendenssi on valtakunnallinen ja huolestuttava. Paitsi että se tuhoaa luonnon monimuotoisuutta, vaikuttaa se myös ratkaisevalla tavalla ihmisten viihtyvyyteen ja maaseudun houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Kaunis luonto on tällaisen saaristokunnan ainoa todellinen kilpailuvaltti. Saarelle muuttavien ensisijainen kriteeri on luonnonläheisyys. Avohakkuut laskevat myös tonttien arvoa. On lähestulkoon mahdotonta myydä mökkiä tai tonttia, jonka ympäristö on hakattu paljaaksi. Tämän pitäisi ennen kaikkea kunnan, merkittävänä maaomistajana, ymmärtää. Kunnan tulisi omassa metsänhoidossaan proifiloitua luontoystävällisenä ja ekometsätaloutta harjoittavana. Sen tulee vaalia yhteistä metsäomaisuuttamme siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla tarjoaa asukkaille sitä, mitä he asuinpaikaltaan haluavat: virkistävää, kaunista monimuotoista luontoa, lähellä!

Esitämme, että Kemiönsaaren kunta:

  • Hoitaa metsiään ekometsätalousmenetelmin!
  • Sitoutuu kansainväliseen FSC-sertifikaattiin!
  • Luopuu avohakkuista kokonaan erityisesti asutuksen tuntumassa sijaitsevilla metsäalueilla!
  • Kunnan metsänhoidon painopiste tulee olla virkistyskäytössä ja maisemansuojelussa.

Konkreettisia toimia

1. Kunnan tulisi nykyisen käytännön sijaan (avohakkuu ja alaharvennus) valita luonnonmukaisen metsänhoidon menetelmä (jatkuva kasvatus). Palvelua tähän tarjoaa esim: suomalainen metsäpalveluyritys Innofor Finland Oy, jonka erikoisalaa on mm. talousmetsien monikäytön ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen suunnittelu yksittäisestä leimikosta aina maisematasolle saakka. www.innofor.fi. Innofor tekee metsäsuunnitelmia sekä konsultoi ja kouluttaa julkisia ja yksityisiä yhteisöjä mm. seuraavissa:

  • talousmetsien hoito peitteellisenä eli erirakenteisena
  • maisemallisesti ja virkistysarvoltaan merkittävien alueiden metsienhoito
  • uhanalaisten metsälajien huomiointi metsätalous- ja rakennushankkeissa
  • suojelualueiden ja niiden ympäristöjen metsienhoito
  • metsäkanalintujen alueelliset riistanhoitokysymykset

2. Kunnan tulisi sitoutua kansainväliseen FSC-sertifikaattiin. FSC-merkki on puolueeton laatutakuu luonnon ja ihmisen suojelusta. FSC on mm. Ruotsissa laajasti käytössä ja Ruotsista on johdonmukaisen politiikkansa ansiosta tulossa eurooppalaisen kestävän metsäteollisuuden mallimaa. Suomessa käytössä oleva PEFC-sertifikaatti, johon lähes kaikki metsämme tällä hetkellä kuuluvat, palvelee yksinomaan metsätalouden etuja. Metsien FSC-sertifiointi edistää maailmanlaajuisesti metsätalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Ekologinen kestävyys: FSC:n perustajajäsenten päämotivaationa on ollut luoda toimiva, luotettava sertifiointijärjestelmä, joka takaa metsäteollisuudelle raaka-ainetta sekä edistää metsien suojelua ja ekologisesti vastuullista hoitoa. FSC:n ympäristökriteerit takaavat esimerkiksi, että metsänhoidossa suojellaan biologista monimuotoisuutta sekä myös vesistöjä, maaperää ja herkkiä ekosysteemejä. Metsissä elävien uhanalaisten ja harvinaisten eläin-ja kasvilajien elinympäristöt suojellaan.

Sosiaalinen kestävyys: FSC-merkki kertoo, että puunhankintayhtiö on huolehtinut työntekijöidensä sosiaaliturvasta ja työturvallisuudesta. Paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen oikeudet on otettu huomioon, jotta he voivat edelleen harjoittaa metsästä riippuvaisia elinkeinojaan, kuten metsästystä sekä polttopuun ja hyötykasvien keruuta.

Taloudellinen kestävyys: Metsien FSC-sertifioinnin tavoitteena on edistää metsätalouden kannattavuutta, muun muassa parantaen sertifioitujen puutuotteiden myyntiä, markkinoille pääsyä ja parempaa hinnoittelua.

3. Erityisesti asutuksen tuntumassa ja läheisyydessä sijaitsevilla metsäalueilla tulee metsänhoidon painopiste olla virkistyskäytössä ja maisemansuojelussa, eikä avohakkuita tule lainkaan suorittaa.

Taustaa

Suomen metsistä on hävinnyt 100 eliölajia. Parhaan ekologisen arvion mukaan vielä 1000 metsäeliölajia on häviämässä ja metsälajien tärkein uhanalaisuuden syy on metsätalous ja erityisesti monimuotoisimpien metsätyyppien, kuten lehtojen ja vanhojen kuusikoiden häviäminen metsätalouden myötä. Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä alle yksi prosentti luonnontilaisen kaltaista metsää. Mutta parhaan ekologisen arvion mukaan sellaista tulisi olla vähintään 10 %. jotta lajien väheneminen voitaisiin pysäyttää. Joudumme vakavasti pohtimaan, onko hyväksyttävää, että metsälajien sallitaan kuolla sukupuuttoon, kun metsätalous ei noudata kohtuullisia ekologisia rajoja? Entä virkistyskäyttäjien, matkailuyrittäjien, metsästäjien ja mökinomistajien oikeus nauttia metsistä ja metsämaisemista?

Vastuu metsäluonnosta

Erityisesti suurten metsänomistajien, kuten valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen tulisi kantaa vastuunsa metsäluonnon säilymisestä. Talousmetsien hyvällä luonnonhoidolla voidaan parantaa metsäeliöstön tilaa. Suomen kunnat omistavat metsätalousmaata noin 400 000 hehtaaria. Hakkuutulojen merkitys kunnan budjetissa saattaa kuitenkin olla marginaalinen, mutta kuntalaiset tarvitsevat monimuotoisia metsiä virkistykseen ja viihtyäkseen.