Avainsana-arkisto: featured

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Kemiönsaaren kunnan omistamilla taajamien viheralueilla

Avoin kirje Kemiönsaaren kunnalle

Kemiönsaaren luonto ry:n hallitus on lähettänyt 3.2.2025 Kemiönsaaren kunnalle alla olevan kirjeen.


Johdanto

Luontokadon hillintä vaatii laaja-alaisia toimenpiteitä kaikissa ympäristöissä. Tämä on erityisen tärkeää Kemiönsaaressa, jonka luonto on rikasta ja valtakunnallisesti merkittävää. Taalintehdasta pidetään arvokkaiden lajiesiintymien johdosta biodiversiteetin hot spot -alueena Suomessa.

Kemiönsaaren kunta on tähdännyt kuuluvansa Suomen parhaimpien kuntien joukkoon ympäristöasioissa, joten ympäristötyötä tulee jatkuvasti kehittää ja keinovalikoimaa laajentaa. Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelma sisältää monia toimenpiteitä, joilla kunta on sitoutunut edistämään aktiivisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua ja hoitoa. Tähän sisältyy useita taajamien viheralueilla toteutettuvia monimuotoisuuden tilan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä koskien esimerkiksi niittyjä, kulttuuriympäristöjä, pölyttäjiä ja niiden elinympäristöjä sekä vieraslajien torjuntaa. Taajamaluonnon villiinnyttäminen on myös yksi Luontoviisaat kunnat -verkoston teemoista.

Kemiönsaaren kunnan omistamilla taajamien viheralueilla on hienot mahdollisuudet jatkaa luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Työ on aloitettu muun muassa Hertsbölentien varrella sijaitsevan monimuotoisuuspuiston, sataman ja liikuntahallin viereisten uusniittyjen sekä varjotäpläkoin niittorajoituskohteiden muodossa. Päättyneessä Helmi-hankkeessa vuorostaan torjuttiin vieraskasveja ja hoidettiin kallioketoja. Näissä töissä kerrytettyjä kokemuksia ja opittuja käytänteitä voi jatkossa hyödyntää muualla. Luontotyö on siis hyvällä alulla ja tukee erinomaisesti kunnan ympäristöohjelman toimeenpanoa.

Tässä kirjeessä esittelemme luontotyön kehittämiskohteita ja käytäntöjen parantamista. Toivottavasti kunnalla on mahdollisuus hyödyntää näitä ajatuksia ideoita. Toivomme myös aktiivista vuoropuhelua Kemiönsaaren Luonto ry:n ja Kemiönsaaren kunnan välillä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja hoidosta. Yhdessä voimme edistää asioita vahvasti.

Taajamametsät

Tutkimusten mukaan käsittelemättömät metsät koetaan kaikkein vetovoimaisimpina metsinä ja hallitun luonnontilan ylläpito ei häiritse luonnon virkistyskäyttäjiä. Taajamametsät eivät lähtökohtaisesti tarvitse muuta hoitoa kuin liikenneväylien, merkittyjen polkujen tai rakennusten turvallisuus edellyttää. Alikasvosta ja muuta pienpuustoa ei tule tarpeettomasti raivata, sillä metsäluonnon monimuotoisuudelle on tärkeää, että metsässä on kerroksellinen ja vaihteleva rakenne. Lehdoissa ja rantametsissä tämä on erityisen tärkeää.

Lahopuu on keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta. Taajamametsissä kuolleet ja kaatuneet puut kannattaa lähtökohtaisesti aina säästää ja jättää ne metsiköihin lahoamaan. Kun väyliä ja reittejä raivataan niille kaatuneista tai niitä uhkaavista puista, niin rungot tulisi vain siirtää syrjään ja jättää maastoon maapuiksi. Suomessa 5 000 eläin-, kasvi- ja sienilajia on riippuvaisia lahopuusta ja sadat lajit ovat uhanalaisia lahopuun vähyyden vuoksi. Lahopuun väheneminen hoitotoimien takia on yksi suurimpia syitä lajiston uhanalaisuudelle.

Jos puistopuita tai muita rakennetun ympäristön puita kaadetaan, niin niitä kannattaisi hyödyntää lahopuina osana rakennetun ympäristön monimuotoisuuden rikastuttamista. Sijoituspaikkoja tähän on monia. Ne sopivat niittyjen, uuselinympäristöjen ja niittorajoituskohteiden viereen siirrettäviksi, sillä monet avomaiden hyönteislajit tarvitset lahopuuta pesä-, suoja- ja talvehtimispaikoiksi. Samoin kunnan ylläpitämiin puistoihin voisi jättää hallitun luonnontilan osia, joihin tällaisia järeitä runkoja voisi siirtää. Monissa Ruotsin kunnissa tämä on jo normaali käytänne ja tapa yleistyy myös Suomessa.

Nurmikot

Tiheästi leikattavat nurmikot ovat elonkirjon näkökulmasta autiomaita, mutta harventamalla leikkuuväliä ja antamalla kasvien kukkia, hoidettavien nurmikkoalueiden monimuotoisuutta voidaan yksinkertaisella tavalla lisätä. Monia nurmikkoalueita ei käytetä lainkaan oleskeluun, joten niissä tämä harvennetun leikkuuvälin malli olisi luonteva ratkaisu. Kun harvennettua leikkuuväliä ryhdyttiin kokeilemaan eräässä Taalintehtaalla sijaitsevassa taloyhtiössä, niin kukkivien kasvien määrä paikalla kohosi yhdessä vuodessa kolmeenkymmeneen.

Nurmikoita ei kannata leikata ennen touko-kesäkuun vaihdetta, sillä voikukat ja Taalintehtaalla kasvavat mukulaleinikit tarjoavat hyönteisille ravintoa toukokuussa, jolloin muita kukkivia kasveja on vielä niukasti. Tämä jälkeen nurmikot voisi leikata seuraavan kerran juhannuksen aikaan, jonka jälkeen nurmikon ruohojen kasvu hidastuu niin, ettei aluetta tarvitse välttämättä leikata ennen kuin syyskuun alussa. Vuosien välillä on lämpötiloista ja sateisuudesta johtuvaa vaihtelua, joten tilannetta tulee tarpeen mukaan seurata.

Nurmikoille, joita ei ole enää välttämätöntä ylläpitää, voisi antaa kehittyä niityn, joka niitettäisiin vain kerran tai kaksi kasvukauden aikana, joista jälkimmäinen kasvien siementen kypsyttyä syksyllä. Tällainen kukkakasvien elvyttäminen edesauttaisi perhosten, mesipistiäisten ja muiden hyönteisten tilannetta. Alueen kehittymistä seuraamalla voidaan myöhemmin ratkaista, tarvitseeko entinen nurmikko muita toimenpiteitä, kuten tiiviin pintamaan raapimista auki ja kotimaisten niittykasvien siementen kylvöä.

Harvennetun nurmikon leikkaamiseen taktiikkaa ja nurmikoiden niityttämistä on otettu enenevissä määrin käyttöön kunnissa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Turun kaupunki on päättänyt muuttaa 10 hehtaaria nurmikoita niityiksi luontoarvojen lisäämiseksi.

Kemiönsaarella tavataan neidonkieltä, joka on melko harvinainen kasvilaji Suomessa. Taalintehtaan erikoisuus on neljä siitä riippuvaista hyvin harvinaista ja uhanalaista perhoslajia. Neidonkielten leikkaamista kasvukauden aikana tulisi siksi välttää, jotta näiden perhosten toukilla olisi riittävästi ravintoa tarjolla.

Uuselinympäristöt

Uuselinympäristöjä eli esimerkiksi avoimia paahdeympäristöjä, hiekkapohjaisia ketomaisia ympäristöjä tai alusta saakka perustettuja uusniittyjä voidaan perustaa taajamiin monenlaisiin avoimiin ympäristöihin. Verkostona esiintyessään ja kytkeytyessään luonnonympäristöihin ne voivat ylläpitää rikasta eliölajistoa, joka on taantunut perinnebiotooppien ja avoimien alueiden umpeenkasvun seurauksena.

Näitä ympäristöjä voidaan perustaa nykyisille nurmikoille kuorimalla päällimmäinen maan pintakerros tai tuomalla paksu kerros hiekkaa ruderaattialueelle. Suotuisan ja monimuotoisen kasvilajiston aikaan saamiseksi paikalla kannattaa kylvää joko lähialueelta kerättyjä niittykasvien siemeniä tai varmistetusti kotimaista alkuperää olevaa Suomessa luontaisesti esiintyvien niittykasvien ostosiemeniä. Alkuperän varmistaminen on ehdottoman tärkeää, eikä koristekasvien kylväminen ei tule kyseeseen.

Näille paikoille riittää tavallisesti yksi niittokerta syyskuun alussa, mutta jos heinittyminen on kasvukauden aikana voimakasta, niin toinen niittokerta noin kesäkuun puolivälissä voi olla tarpeen. Vuosittainen niitto pitää elinympäristöt avoimina, jolloin myös vaateliaalla kasvilajistolla on mahdollisuus menestystä.
Tällaisia uuselinympäristöjä on perustettu Taalintehtaalla Hertsbölentien varrelle monimuotoisuuspuistoon, Taalintehtaan liikuntahallin viereiselle nurmikenttäalueelle ja uuden vierassataman kohdalle Rantatielle. Ely-keskus on vastannut toistaiseksi monimuotoisuuspuiston hoidosta. Kunta on onnistuneesti hoitanut Rantatien uusniittyä, jonne on kehittynyt monimuotoinen kasvilajisto. Kuitenkin uuden yhteysaluslaiturin pysäköintialueen rakentamisen myötä osa uusniitystä jäi asfaltin alle. Alueen uusniitty perustettiin osin hyvityksenä yhteysaluslaiturin rakentamisesta, joten on valitettavaa, että osa tästä luontohyvityksestä on menetetty. Nyt olisi tärkeää kompensoida tämä menetystä perustamalla uusi niitty jonnekin muualle Taalintehtaalle.

Taalintehtaan liikuntahallin viereen perustettiin pari vuotta sitten pieni hiekkapohjainen keto, joka jäi kuitenkin teknisistä syistä pienemmäksi kuin oli tarkoitus. Sen ympärillä on laaja nurmikkoalue, jota on leikattu tiheästi kesän ajan. Alueella ei kuitenkaan oleskella, joten siinä olisi erinomainen mahdollisuus kehittää koko aluetta monimuotoisuus edellä, joka tukisi tämän pienen niityn luontoarvoja. Uusniityn ympärillä kannattaisi vähintään harventaa leikkuuväliä reippaasti, jotta kasvit ehtisivät kukkimaan ja näin tarjoamaan ravintoa hyönteisille. Tällä hetkellä tilanne on ollut ristiriitainen, sillä samaan aikaan paikalla on yritetty lisätä monimuotoisuutta ja vieressä sitä on nurmikon tiheällä leikkuulla vähennetty. Vuosittainen niitto syksyllä ja niittojätteen pois kerääminen on suositeltava hoitotoimenpide alueelle.

Haitalliset vieraskasvit

Kemiönsaaren taajamissa esiintyy monia haitallisia vieraskasvilajeja, jotka luontoon levitessään vievät kasvutilaa ja valtaavat elinympäristöjä köyhdyttäen näin monimuotoisuutta. Vieraskasvilajeja ovat esimerkiksi jättipalsami, komealupiini, jättiputki, kanadanpiisku, jättitatar, kurtturuusu, kaukasianmaksaruoho, palsternakka ja kiiltotuhkapensas. Näiden lajien esiintymiä on ilmoitettu kunnalle, niitä löytyi Helmi-hankkeen yhteydessä ja niitä on ilmoitettu laji.fi-verkkopalveluun. Vieraskasvien säännölliseen torjuntaan tulisi panostaa ja vieraslajiasetukseen sisältyviä lajeja koskee torjuntavelvoite.

Yksi vieraskasvien leviämisväylä on laittomat puutarhajätteen kaatopaikat, jonne omakotitalojen asukkaat käyvät viemässä luvatta puutarhajätteitään. Niihin tulisi varhaisessa vaiheessa puuttua, sillä esimerkiksi Taalintehtaan Talvitiellä sijaitsevalta kaatopaikalta luontoon on levinnyt vuosien ajan monia vieraskasvilajeja, joiden torjuntatyö on yhä kesken.

Vieraskasvien torjunta saatiin hyvin käyntiin Taalintehtaalla vuosina 2022–23 käynnissä olleessa Helmi-hankkeessa, mutta työn jatko jäi kunnassa avoimeksi. Monet vieraskasvilajit lisääntyvät nopeasti vain pienestä määrästä jäljellä olevasta versosta ja muutamassa vuodessa tilanne voi palata ennalleen. Siksi torjuntatyötä tulisi pitkäjänteisesti jatkaa pysyvien vaikutusten saavuttamiseksi. Systemaattisella otteella työn määrä vähenee vuosi vuodelta.

Lahopuuaidat ja linnunpöntöt

Niittyjen, harvennetun leikkuuvälin nurmikoiden ja hallitun hoitamattomuuden viheralueiden yhteyteen kannattaa perustaa lahopuutarhoja. Tämä tarkoittaa, että alueille jätetään kuolleita puita maahan, jolloin hyönteiset ja sienet saavat niistä kasvupaikkoja. Järeät lahopuut toimivat isoina hyönteishotelleina.

Pienempää kuollutta puuainesta, kuten oksia ja risuja voi kerätä tolppien väliin aidaksi, jolloin ne ovat kootusti samassa paikassa tiiviisti tarjoten eliölajistolle pienelinympäristöjä. Tällaiset lahopuuaidat on perustettu monimuotoisuuspuistoon ja Ruukinpuiston reunaosaan. Myös lehtikehikkoja kannattaisi perustaa, minne syksyllä kerättäisiin puiden lehtiä esimerkiksi kuutiometrin kokoisiin kehikoihin. Ne voisivat tarjota talvehtimispaikkoja selkärangattomille eläimille ja siileille.

Taajamien puihin voisi asentaa lepakonpönttöjä ja lentoaukoltaan isoreikäisiä (ø 4–6 cm) linnunpönttöjä, jotka sopisivat esimerkiksi kulttuuriympäristöissä pesiville, mutta taantuneille käenpiioille ja kottaraisille.

Viestintä

On keskeistä kertoa tehdyistä uusista toimenpiteistä, jotta niiden tavoitteet tulevat asukkaille tutuiksi. Paikallismedia uutisoi mielellään kylien tapahtumista ja uusista avauksista. Kylteillä voidaan ohikulkijoille kertoa, että toiminnassa on kyse luonnon monimuotoisuuden elvyttämistä. Tämä lisää luonnon monimuotoisuuden lisäämisen sosiaalista hyväksyttävyyttä, kun muuttuneista käytännöistä ja uusista ratkaisuista taajamaympäristöissä viestitään ja toimenpiteet perusteella tavoitteen mukaisesti. Taalintehtaalla tällaisia kylttejä on ilahduttavasti jo pystytetty useisiin paikkoihin, joissa esitellään monimuotoisuutta ja sen hoitoa.

Kunnan näyttämä esimerkki taajamaympäristöjen villiinnyttämisessä ja monimuotoistamisessa on tärkeä osoitus paikallisille asukkaille nykyaikaisesta ja ympäristövastuullisesta otteesta  viheralueiden hoidon toteuttamisessa. Kunta voisi järjestää asukkaille tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa edellä esitellyistä ja kunnan käyttöön ottamista ratkaisuista voisi kertoa ja niitä käytännönläheisesti demonstroida. Toimenpiteiden vaikuttavuus ja monimuotoisuutta ylläpitävä verkosto kasvaisi tällä tavoin suuremmaksi.

Suomen luonnon päivä 31.8.2024: Metsämieliretki Västanfjärdissä

Lähtö: Västanfjärdin uuden kirkon parkkipaikka. Kirkkokaari 4, 25830 Västanfjärd

Kesto: kello 11-14

Kuvaus: Tiesitkö, että jo varttitunnin luonnossa oleilun jälkeen sydämen leposyke rauhoittuu ja verenpaine sekä stressihormonipitoisuus laskevat? Suomen luonnon päivän lähiluontoretkellä nautitaan luonnosta ilman suorittamista. Retken aikana kuulet, kuinka jo pienilläkin vinkeillä voit nauttia luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista entistä enemmän.
Retkellä koetaan luonto kaikilla aisteilla ja rauhoitutaan nauttimaan hetkestä.

Metsämieliretkellä yhdistetään luonnon terveysvaikutukset mielentaitoja vahvistaviin harjoituksiin. Metsämieli koostuu läsnäolo-, rentoutus-, virkistys-, voimavara- ja mielentaitoharjoituksista.
Ota retkelle mukaan: metsäkävelyyn sopivat jalkineet, säänmukainen ulkoiluasu ja päähine, vesipullo, istuinalusta ja eväät. Nautimme eväitä Jarslgårdin jatulintarhassa.

Tapahtuma on ilmainen ja ei tarvitse ilmoittautua. Retki on suomeksi opastettu.

Tulee mukaan Suomen luonnon päivään!

Retkenvetäjä eräopas Sirle Teterin (puh. +358 413107754)

Suomen luonnon päivä

Suomesta tuli vuonna 2017 maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputti luontonsa kunniaksi. Vuonna 2023 Suomen luonnon päivä olikin jo vakiintunut liputuspäivä.

Suomen luonnon päivänä tehkää luontoretkiä, liputtakaa luonnolle, pelastakaa pörriäisiä, tehkää Sibeliusbokseja tai esitelkää lempilajinne! Voitte myös kerätä mustikoita ja leipoa vaikka mustikkapiirakan, kattaa metsänväelle juhla-aterian, pitää oppitunnin metsässä tai nukkua yön ulkona! Pääasia on, että Suomen luonnon päivänä nautitaan Suomen luonnosta!

Juhli luonnonpäivä yksin, perheen, kavereiden kanssa tai tulee mukaan Luonnonsuojeluliiton Kemiönsaaren luonto ry paikallisyhdistyksen järjestämään lähiluonnon tapahtumaan, jota tukee August Ludvig Hartwallin säätiö.

Järjestämme Suomen luonnon päivän tapahtuma Kemiönsaarella Nivelaxissa Sofia-päiväkodin lapsille. Lähdemme retkellä päiväkodin lähimetsään, jossa on erilaisia rastitehtäviä (mm. luonnon tuntemusta ja tutkimista, metsämuskaria ja metsäjumppa).

Toinen tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Vietämme Suomen luonnon päivää Kemiönsaarella Västanfjärdissä 31.08.2024, jossa Sinulla on mahdollisuus osallistua Metsämieliretkelle. Retkestä on lisätietoa ylempänä tällä sivulla.

Metsän ja luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnin vahvistajana on tehty viime vuosina monia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimusten mukaan ihmisen aivot ja keho reagoivat luontoon osittain automaattisesti. Jo pelkkä metsässä oleilu, ulkoilu tai liikkuminen vaikuttaa fysiologisesti kehon ja mielen palautumiseen. Luontoympäristössä sydämen syke, hengitystiheys ja verenpaine laskevat. Keho viestittää mielelle kaikki hyvin –signaaleja. Positiiviset tunteet lisääntyvät ja negatiiviset vähenevät. Luonnossa olosuhteet ovat siis otolliset rauhoittumiseen, läsnäoloon ja virkistymiseen. Niinpä metsä on luontainen paikka myös mielentaitojen harjoittamiseen. Metsämieli-menetelmä yhdistää metsäluonnon luontaiset terveysvaikutukset sekä mielentaitojen harjoittamisen myötä saavutettavat hyvinvointivaikutukset.

Metsämieli-harjoitukset etenevät aistimusten ja havaintojen tunnistamisen kautta omien reaktioiden, tunteiden, ajatusten ja tulkintojen tutkisteluun. Harjoitukset etenevät omien reagointi- ja ajatusmallien tunnistamisen sekä hyväksymisen kautta itsensä kehittämisen polulle.

Nykyisessä elämänrytmissä tunnistamme erityisesti työelämässä paljon uupumista, tietotulvaa, tiedon käsittelykapasiteetin ylikuormitusta ja jatkuvan tarkkaavaisuuden ylläpitämisen tarvetta. Haasteet jatkuvat monen kotiympäristössä. Median maailma ja virtuaalinen elämä verkkomaailmassa vyöryttävät ärsyketulvaa myös kotisohvalle.

Vastaavasti luontoympäristön autenttisuus ja tasaisempi ärsykevirta tuottavat enemmän kaikki on hyvin –reagointia ja mielihyvähormonien aikaansaamia tunnekokemuksia kuin monikanavainen ärsykevirta.

Kaupunkiympäristössä on luontoympäristö paljon enemmän monitahoisia ärsykkeitä, liikettä, ruuhkaa ja muuttuvia tilanteita. Metsän on todettu auttavan väsymyksestä palautumisessa. Metsän ärsykkeet ovat ennustettavissa, eivätkä ne ole ristiriitaisia tai monimerkityksellisiä, kuten kaupunkiympäristön välkkyvät valot, mainosten symbolit ja
tutumpi metsäympäristö mahdollistaa aistien ja aivojen palautumisen.

Erässä tutkimuksessa kävi ilmi, että jopa lyhyt luontokontakti työpäivän aikana vähensi stressiä ja sairausoireita. Koko päivän mittaisen luontoliikunnan vaikutukset mielialaan kestävät useita päiviä. Kaikki erilaiset luontoalueet kohottavat mielialaa, mutta vesistöjen
läheisyydessä vaikutus oli voimakkainta.

Luonnossa on kiinnekohtia kaikille aisteille yhtä aikaa. Voit pysähtyä katsomaan puun runkoa ja aistimaan sen tuoksua. Voit kiipeillä puunrungolla, tunnustella puun kaarnaa tai nojata puuhun. Luonnon tuoksut, värit, äänet ja maaston muodot jalkojen alla pitävät huomion nykyhetkessä. Arjen kuormituksista tai työtehtävistä eroavat virikkeet palauttavat aivoja, joten metsä antaa aivoille lempeää aivojumppaa. Luontoelementtejä käytetäänkin tietoisesti monissa rentoutumisympäristössä ja -menetelmissä.

Luonto on edullinen ja monipuolinen hyvinvoinnin latauspaikka lähellä suomalaisia. Siellä keho ja mieli toimivat yhdessä. Luonto rauhoittaa, virkistää ja lataa voimavaroja. Luonto motivoi liikkumaan, sillä lempeä ja elvyttävä luontokokemus kannustaa liikkeelle silloinkin, kun voimat ovat vähissä tai arki on kiireistä. Luontohetket olisivat paikallaan erityisesti
silloin, kun tunnet tarvitsevasi vetreyttävää liikettä, hengähdystä arjen keskelle, läsnäoloa ja aikaa omille ajatuksille. Kehon ja mielen luontaisella kuntosalilla voit kuulostella voimavarojasi ja liikkua itsellesi sopivalla tahdilla ja tavalla.

Tule mukaan Suomen luonnon päivään!

Kesäretkelle ut i naturen 14.8.2024

Tervetuloa kaksikieliselle luontoretkelle! 

Sukellamme kieleen luonnon kautta ja tutkimme luontoa sanojen avulla. Retki on suunnattu 5–10-vuotiaille lapsille oman aikuisen kanssa. Osallistujat voivat puhua suomea, ruotsia tai molempia. 

Retki järjestetään yhteistyössä Åbolands naturskolan kanssa.

Aika: Ke 14.8. klo 17-19
Paikka: Ölmos Långsidan (Ölmosintie 460, 25870 Kemiönsaari, uimarannan parkkipaikka)
Ilmoittautumislomake: https://forms.gle/eGvxZD7fguPRQna5A

Ålandsbanken myöntää tukea Kemiönsaaren luonto ry:n paikalliseen Itämeri-työhön

Kemiönsaaren luonto ry:lle on myönnetty 9000 euroa Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitusta hankkeelle “700 hehtaaria luontotekoja Itämeren hyväksi”. Hanke toteutetaan Kemiönsaaren kunnan 700-vuotisjuhlavuotena 2025 ja sen osana on tarkoitus nostaa esiin ja suojella Kemiönsaaren ainutlaatuista luontoa. 

”Saaristomeren ravinnekuormitus tulee maalta. Haluamme tehdä kampanjalla näkyväksi maankäytön ja Itämeren tilan kytkökset, ja sitä kautta kannustaa uusiin luontotekoihin”, korostaa Kemiönsaaren luonto ry:n varapuheenjohtaja Otto Bruun. 

Hankkeen ajoitus on ihanteellinen, koska Kemiönsaari on vastikään valittu Saaristomeren tilan parantamisen pilottialueeksi. Ensimmäiseksi hyödyt ravinnekuormituksen vähenemisestä näkyvät lähellä rannikkoa.  

Hankkeen tavoite on innostaa vapaaehtoiset, maanomistajat, Kemiönsaaren kunnan, säätiöt, seurakunnan ja muut toimijat mukaan toimintaan Saaristomeren tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Tässä myös Ålandsbankenin Itämeri-verkostot voivat antaa tukea. 

Kuntalaiset ja kesäasukkaat pääsevät osallistumaan kampanjaan esimerkiksi vapaaehtoistyön, kuten talkooleirien avulla. Hankkeen keskeinen kohderyhmä Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat maanomistajat.

”Toivottavasti voimme osaltamme alentaa vielä useampien maanomistajien kynnystä tarttua keinoihin, joille monissa tapauksissa on jo olemassa rahoitusta”, Bruun jatkaa.

Näitä voivat olla muun muassa valtion METSO (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma) puustoisille maille, Helmi-elinympäristöohjelma (muille monimuotoisille elinympäristöille ja ennallistamiseen) sekä EU:n maataloustukijärjestelmät, joiden kautta voi saada tukea esimerkiksi suojavyöhykkeiden laajentamiselle tai alus- ja kerääjäkasvien käytölle.

Hankkeen yksityiskohtia suunnitellaan vuoden 2024 aikana yhteistyökumppaneiden kanssa ja varsinainen hanke toteutetaan vuonna 2025.

Yhdistys toivottaa kaikenlaiset yhteydenotot ja ajatukset teemaan liittyen tervetulleiksi. 

Lisätietoja:

Misteldagen Vänöllä la 13.4.

Misteldagen järjestetään ensimmäistä kertaa Vänöllä 13.4.2024.

Luontoliiton Itämeri-vastaava Ville Laitinen opastaa luontoretken mistelille ja muihin saaren luontokohteisiin sekä kertoo muuttuvasta saaristoluonnosta. Retkellä ja havainnoidaan myös mahdollisia uusia misteliesiintymiä. Sekä laivamatkalla että saarella katsellaan ulkosaariston linnustoa Kemiönsaaren luonto ry:n oppaiden kanssa. Ota siis kiikarit matkaan! Meillä on myös parit lainakiikarit mukana.

Ulkoilun jälkeen kokoonnutaan Vänön kulttuuritalolle Spelmän Ohoj! -tapahtumaan, jossa soitetaan ja lauletaan saariston omaa kansanperinnemusiikkia. Kulttuurituottajakaksikko Jimmy Träskelinin ja Veera Hirvaskeron vetämässä tapahtumassa kuullaan Vänöltäkin taltioituja sävelmiä. Norpas ry:n ja Spelmän ohoj ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa julkistetaan myös saariston kansanperinnettä sisältävä Spelmän Ohoj! -nuottikirja.

Tapahtuma sopii kaikenikäisille, ja myös perheen pienimmät on huomioitu!

M/S Merituuli liikennöi Kasnäsistä Vänölle klo 10. Paluu Vänöltä klo 16.
Kulttuuritalolla tarjoillaan kasviskeittolounas. Lounas kannattaa varata etukäteen, paikan päällä se on ostettavissa jos keittoa riittää. Varaukset viestillä numeroon 045 353 7278.

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/424284400253760

kevätkokous, metsäesittely ja pöllöretki 25.3.2024 klo 17 alkaen

Kutsu kevätkokoukseen, metsäesittelyyn ja pöllöretkelle 25.3.2024 klo 17 alkaen.

Kemiönsaaren luonto ryn:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 25.3.2024 klo 17:00 Västanfjärdin Terassnissa osoitteessa Kalkholmenintie 43. Tarjoamme vegaanisen keiton osallistujille.

Klo 18 kokouksen päätyttyä on ohjelmassa Lasse Kylänpään esitys Västanfjärdissä sijaistevasta hienosta Bottenlöspottenin metsäalueesta. Bottenlöspotten on Kemiönsaaren seurakunnan omistama alue, jonka suojelu olisi hieno teko.  

Kello 18:30 alkaa legendaarinen pöllöretki. Retki alkaa kokoontumisella Terassnin parkkipaikalla, josta lähdetään liikkeellee omalla autolla tai kimppakyydein. Retkellä liikutaan pitkin Kemiönsaaren eteläosia ja pysähdytään noin 5-10 paikkassa kuuntelemassa kuuluuko pöllöjen huhuilua. 

Ilmoita osallistumisestasi kokoukseen ja ilmaiselle keitolle osoitteeseen [email protected].

Lämpimästi tervetuloa!

Unelmasta todeksi: avohakkuistaan tunnettu Kemiönsaari tekee metsäkysymyksessä toiveikkaan suunnanmuutoksen


Kemiönsaaren kunnassa tehtiin historiallinen metsäpäätös, kun kunnan tekninen lautakunta päätti uudesta kunnan metsänhoitosuunnitelmasta kokouksessaan 21. maaliskuuta. Kokouksen äänestyksessä äänin 6-3 voitti Janne Salosen (sit.) vastaesitys, jonka mukaan vähintään 30% kunnan metsistä on suojeltava ja lopuissa metsissä siirrytään jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon. 

Metsäpäätös on sen mukainen, mitä luonnonsuojeluliike on pitänyt Suomessa valtakunnallisesti hyvänä ja kestävänä tasona. 30% suojelutavoite ei ole tuulesta temmattu, vaan sitä edellyttää myös EU:n biodiversiteettistrategia sekä joulukuussa 2022 hyväksytty YK:n biodiversiteettisopimus. Kemiönsaaren päätös osoittaa päättäväisyyttä luontokadon torjunnassa ja tarjoaa pienelle kunnalle ylpeyden aiheen. Etelä-Suomen metsien suojelussa lisähehtaarit ovat tarpeen koska suojeltua metsää on vain muutama prosentti tuottavasta metsämaasta. Päätöksen myötä voidaan odottaa Kemiönsaarella yli sadan hehtaarin metsien suojelua. 

Kunnan metsänhoitosuunnitelmaa on käsitelty viimeiset kaksi vuotta ja sen yhteydessä monet arvokkaat kunnan omistamat metsäkohteet olivat vaarassa joutua hakkuu-uhan alle. Kemiönsaaren luonto ry on ollut mukana tänä talvena rahoittamassa uhattujen kunnan metsien ammattimaisia luontokartoituksia, jotta arvokkaat metsäalueet voitaisiin pelastaa. Kartoitusten perusteella hieman yli 30% kunnan metsistä on lajistoltaan ja monimuotoisuudeltaan sellaisia, jotka tulee jättää täysin metsätalouden ulkopuolelle ja suojella. Kartoituksen aikana tehtiin muun muassa 240 havaintoa 14 uhanalaisesta punaisen listan lajista. Teknisen lautakunnan päätös vähintään 30 %:n metsäosuuden suojelusta vastaa siis hyvin kunnan metsien suojelutarpeisiin. 

Myös Söderlångvikista hyviä uutisia

Vain viikko ennen teknisen lautakunnan kokousta paikallinen Söderlångvikin kartano julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin kartanon uudesta metsästrategiasta. Kartanon tulevaisuuteen katsova metsästrategia, joka ohjaa suuren 7000 hehtaarin metsäalueen metsänhoitoa, on myöskin metsien suojelulle ja jatkuvalle kasvatukselle myönteinen. Kartano perusteli kurssin muutosta ajan hengen mukaiseksi strategian huomioidessa luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan, matkailun ja yhteiskuntasuhteet. Kemiönsaaren luonto ry on ollut myös keskeisesti vaikuttamassa Söderlångvikin metsälinjausten muuttamiseksi. 

Kemiönsaarella tehdään nyt koko maan mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja ja rohkeita metsäpäätöksiä, jotka edustavat todellista suunnanmuutosta. Kemiönsaari on tullut tätä ennen viime vuosina tunnetuksi kiistellyistä ja laajoista avohakkuista.  Kemiönsaarella asukkaiden ja aktiivien pitkäjänteinen työ kahden vuosikymmenen aikana vanhojen metsien sekä lähi- ja retkeilymetsien puolesta tuottaa nyt tulosta. Vuonna 2022 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan suuri enemmistö (82 %) vastanneista kuntalaisista kannatti esimerkiksi metsien suojelua. 

Tästä suunnanmuutoksesta suurin kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat vuosien tai vuosikymmenten aikana toimineet paikallisesti metsien suojelemiseksi ja avohakkuiden rajoittamiseksi. Näihin kuuluvat lukuisat kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja kaikki, jotka ovat laittaneet nimensä vetoomukseen tai aloitteeseen, ilmaisseet mielipiteensä sosiaalisessa mediassa tai ottaneet metsien luonto- ja virkistysarvot puheeksi kun siihen on ollut mahdollisuus tai tukeneet Kemiönsaaren luonto ry:n toimintaa. He kaikki ovat uskaltaneet unelmoida, että ehkä vielä joskus myös Kemiönsaarella uskalletaan tehdä päätöksiä, jotka turvaavat hienoja paikallisia ympäristöjä tuleville sukupolville, ja joita päätöksiä voimme ylpeänä pitää hyvänä esimerkkinä muulle Suomelle ja koko maailmalle. Heille kaikille voimme nyt sanoa: me teimme tämän yhdessä.

Suuri kiitos kaikille!

Allekirjoita kuntalaisaloite kunnan metsien suojelemiseksi


Kemiönsaaren kunnan on luovuttava avohakkuista ja suojeltava suojelunarvoiset metsänsä!

Allekirjoita kuntalaisaloite kuntalaisaloite.fi -sivulla:
www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/27535

Kuntalaisaloitteeseen kerätään osallistujia (allekirjoituksia) 20.9. asti.

Kuka voi osallistua aloitteeseen?

Kaikki kunnan jäsenet, myös alle 18-vuotiaat voivat osallistua eli allekirjoittaa aloitteen.

Lisäksi muut kunnan jäsenet kuin asukkaat voivat osallistua aloitteisiin. Kunnan jäseniä ovat asukkaiden lisäksi ne, jotka hallitsevat tai omistavat kunnassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Kunnan jäseniä ovat myös yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joiden kotipaikka sijaitsee kunnassa.

Kunnan järjestämän palvelun käyttäjät voivat osallistua kyseistä palvelua koskevaan aloitteeseen, vaikka eivät olisi asukkaita kunnassa, jolle aloite on osoitettu.

Aloite avohakkuista luopumiseksi kunnan metsissä

Kemiönsaaren kunnan alueen metsiä on hoidettu viime vuosina valtaosin avohakkuisiin perustavalla jaksollisella metsänkasvatuksella. Sen seurauksena avohakkuut määrittävätkin Kemiönsaaren kunnan maisemaa. Tämä on viime vuosina johtanut monille rakkaiden retkeily-, sienestys-, marjastus- ja metsästysmaastojen heikkenemiseen tai katoamiseen. Myös yhtenäiset metsämaisemat ovat kadonneet ja pirstoutuneet, millä on suuri vaikutus kunnan yleisilmeeseen.

Erityisesti kunnan – siis kaikkien kuntalaisten yhdessä – omistamia metsiä tulisi tämän aloitteen allekirjoittajien mukaan hoitaa siten, että eri metsänkäyttäjien näkökulmat otetaan huomioon. Koska avohakkuut ovat niin yleisiä Kemiönsaarella juuri kunnan omistamissa metsissä tulee nyt pidättäytyä avohakkuista kokonaan metsäluonnon kokonaistilanteen parantamiseksi. Metsien käytössä puuntuotanto ei saa enää olla ainoa vaihtoehto, vaan käytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastovaikutukset, unohtamatta metsien virkistyskäytön arvoa.

Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että metsien arvot ja niiden tulevaisuus turvataan. Ehdotamme kuntalaisaloitteellamme, että:
1) avohakkuista luovutaan Kemiönsaaren kunnan omistamissa metsissä kokonaan
2) kunnan omistamissa metsissä siirrytään luontoarvot huomioivaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon
3) luontoarvoiltaan korkeat suojelunarvoiset kunnan omistamat metsäalueet suojellaan kokonaan esimerkiksi Metso-ohjelman kautta tai perustamalla yksityisen suojelualueen.

Tausta ja perustelut:
Kemiönsaaren kunta omistaa tällä hetkellä yli 400 hehtaaria metsää. Kunnan metsien käytössä monien kuntalaisten, kesäasukkaiden ja matkailijoiden näkökulma on unohtumassa.

Vuoden 2021 luonnoksessa kunnan metsähoitosuunnitelmaksi avohakkuita suunniteltiin yli kymmenelle prosentille kunnan metsäalueista tulevan vuosikymmenen aikana, joka johtaisi kunnan metsien puuston reiluun vähenemiseen. Kunnan metsät muuttuisivat lähivuosina hiiltä sitovasta hiilinielusta reiluksi hiilipäästöjen lähteeksi ja kiihdyttäisivät näin ilmastonmuutosta.

Uhanalaisille metsälajeille vanhempia metsiä nakertavat hakkuut ovat erityisesti Etelä-Suomessa metsälajiston ensisijainen uhanalaistumisen – siis luontokadon – syy. Tutkimustulokset Suomesta ja muista Pohjoismaista osoittavat yksiselitteisesti, että avohakkuista luopuminen suuremmalla metsäpinta-alalla edistäisi uhanalaisten metsälajien selviytymistä.

Monimuotoisissa metsissä retkeily tuottaa myös tutkimusten mukaan merkittäviä terveyshyötyjä. Metsien luontoarvojen ja samalla retkeilymaastojen sekä sieni- ja marjapaikkoja turvaaminen on hyödyksi myös Kemiönsaarella asuvien ja vierailevien ihmisten hyvinvoinnille ja matkailuelinkeinolle. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsähoito on pitkällä aikavälillä metsänomistajalle jopa kannattavampaa kuin avohakkuisiin perustava jatkollinen kasvatus, muun muassa koska kulut metsänomistajalle alenevat merkittävästi.

Allekirjoita kuntalaisaloite:
www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/27535

KEMIÖNSAAREN MAHDOLLISTA NOUSTA YMPÄRISTÖASIOIDEN EDELLÄKÄVIJÄKSI -TÄLLÄ KERTAA OIKEASTI

Kemiönsaaren kunta valmistelee uutta ympäristöohjelmaa ja kunta on tehnyt asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, yrittäjille, yhdistyksille ja muille sidosryhmille verkkokyselyn aiheesta.

Parhaimmillaan uusi ympäristöohjelma voi viedä monipuolisen saaristokuntamme kestävän kehityksen edelläkävijäksi ja mallioppilaaksi Suomessa. Kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ympäristöohjelma huomioisi monipuolisesti luonnon ympäristön, rakennetun ympäristön sekä vesistöt.

Vaarana kuitenkin on, että uusi ympäristöohjelma ei huomioi ympäristönäkökulmia riittävän monipuolisesta ja läpileikkaavasti. Tämä olisi suuri menetys Kemiönsaaren luonnolle ja asukkaille. Ympäristöohjelma voi pahimmillaan jäädä tyhjänpäiväiseksi julistukseksi, jossa tavoitteet ja ajatukset ovat kauniita ja kunnianhimoisia, mutta ohjelma on sisältä ontto ja päältäkin torso. 

Ympäristöohjelmassa tuleekin kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi huomioida ohjelman edistymisen seuranta ja arviointi ja ohjelmassa tulee olla selkeitä välitavoitteita ja raportointivelvollisuuksia. Toteuttamista tulee myös valvoa ja ohjelman tulee velvoittaa kaikkia kunnan toimialoja. Lisäksi ympäristöohjelman tulee sisältää ohjaustoimia kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden, kuten yritysten päästöjen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Ohjelman tulee olla riittävän kokonaisvaltainen ja sen tulee käsitellä aihekokonaisuuksia ainakin energiaratkaisujen, liikenteen, maatalouden päästöjen, metsien käytön, vesistöjen päästöjen ja tilan, jätehuollon, maankäytön ja kaavoituksen, rakentamisen, kiertotalouden, koulutuksen, julkisten hankintojen ja palveluiden osalta.

Ympäristöohjelmaa laadittaessa on erittäin tärkeää, että kunta huomioi kuntalaisten mielipiteen. Luonto ry:n aloitteesta kunta on ottanut kuntalaisten osallistamisen erittäin hyvin huomioon järjestämällä avoimen verkkokyselyn kaikille kuntalaisille ympäristöohjelmasta. Kunta järjesti myös kirjastoissa neljä tilaisuutta, joissa apua haluavat tai tarvitsevat pystyivät osallistumaan kyselyyn. Lisäksi kunta on luvannut järjestää avoimen keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Onkin hyvin tärkeää, että kuntalaisten mielipide tulee todella näkyviin ympäristöohjelmassa. Verkkokyselyn vastausten arvioinnin onkin oltava läpinäkyvää. Näin on myös kunnan puolesta luvattu toimia, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys.

Kemiönsaaren luonto ry pitää myös erittäin tärkeänä, että ympäristöohjelma tehdään asiantuntijavetoisesti ja ohjelmassa kuullaan eri ympäristöalojen asiantuntijoita. Mallia voi ottaa muilta toimijoilta. Tutustumisen arvoisia ympäristöohjelmia löytyy esimerkiksi Iin kunnalta ja Lahden kaupungilta. Hyviä esimerkkejä saaristokuntien kunnianhimoisista ympäristöohjelmista löytyy myös ulkomailta mm. Espanjan Hierrosta, Etelä-Korean Jejusta ja Tanskan Samsøsta.

Kemiönsaaren luonto ry toivoo, että Kemiönsaari voisi uuden ympäristöohjelman myötä inspiroida myös muita pienempiä ja suurempiakin kuntia ja toimia omalla esimerkillään edelläkävijänä ympäristöasioissa. Uusi ympäristöohjelma voisi ehdottomasti olla imago- ja vetovoimatekijä kunnalle.

Tällä hetkellä kuvasto, jota valtakunnan mediassa näemme kunnastamme on valitettavan karu, mutta todellinen. Avohakkuut hallitsevat maisemaa ja vesistöt ovat sinileväpuuroa. Tähän on tultava muutos ja kunnan on toimittava vahvana veturina ja esimerkin näyttäjänä muutoksessa.

Kemiönsaaren luonto ry haluaa myös painottaa vahvasti, että teknisen lautakunnan tilaamaa uutta metsäsuunnitelmaa ei missään nimessä voida hyväksyä, ennen kuin kunnan uusi ohjaava ja velvoittava ympäristöohjelma on laadittu ja hyväksytty. Asiat tulee tässäkin tapauksessa tehdä oikeassa järjestyksessä.

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin luonnon ja ympäristön kantokyvystä. Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon. Myös Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa. Pienelläkin toimijalla on vaikutusta, varsinkin jos päästöt ovat kokoon nähden suuret.

Kannustamme lämpimästi kaikkia kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita, yhdistyksiä ja yrittäjiä vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10-15 minuuttia. Haluamme Kemiönsaaren kunnassa nähdä vahvempia ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvia toimia kunnassa, sekä uskottavaa näkymää kestävämmän tulevaisuuden ja ympäristöasioiden edistämiseksi.

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/E9F9E44F36F83B6F

Alta löydät Kemiönsaaren luonto ry:n mielipiteet verkkokyselyn avokysymyksiin.

– Ville Laitinen, puheenjohtaja
Kemiönsaaren luonto ry:n hallitus

KEMIÖNSAAREN LUONTO RY:N KOMMENTTEJA KUNNAN VERKKOKYSELYYN YMPÄRISTÖOHJELMASTA

Kannustamme lämpimästi kaikkia vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3.

Kyselyn “rasti ruutuun osioissa” voit painottaa eri kysymyksiä omien arvojesi mukaisesti. Toivomme erityisesti, että kunnalle menee vahva viesti metsiensuojelun, ilmastotoimien, vesistöjen ja maankäytön suunnittelun osalta. 

Olemme keränneet alle ideoita tuiki tärkeiden avovastausten inspiraatioksi. Näitä voi käyttää, muunnella tai kirjoittaa toisia mieleen tulevia asioita. Tärkeintä on, että luonnon ja ympäristön puolustajien ääni kuuluu kunnan suuntaan.

Tässä vielä linkki kyselyyn, joiden avokysymyksiin alla olevat kohdat viittaavat: https://link.webropolsurveys.com/S/E9F9E44F36F83B6F

AVOIMET KYSYMYKSET

3. Kemiönsaaren luonnonympäristön tila ja sen tulevaisuus

Oletko huolissasi Kemiönsaaren luonnonympäristön tilasta ja sen tulevaisuudesta? (Voit halutessasi perustella miksi)

Huolta aiheuttavat nyt:

Kemiönsaarella huolta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden hiilinielujen hupeneminen. Valtavia avohakkuita näkee kaikkialla saarta ja jopa ulkosaaristoa myöten. Jäljellä olevat “metsät” ovat hyvin voimaperäisesti käsiteltyjä puupeltoja, joista luonnon monimuotoisuus on huvennut. Tasaisin väliajoin valtakunnankin medioissa nousee Kemiönsaaren valtavat avohakkuut kuviin ja otsikoihin, kun mediaan tarvitaan varoittavia esimerkkitapauksia Etelä-Suomesta. Tämä tuskin tekee hyvää kunnan imagolle ja toivottavasti se ymmärretään myös kunnassa. Kunnan on toimittavat aktiivisesti vahvana veturina ja esimerkin näyttäjän muutoksessa ja vaadittava kestävyyttä kaikilta kunnan toimijoilta.

Jäljellä olevissa luonnontilaisissa metsissä on lajisto, mm. linnusto huvennut ja yksipuolistunut ja yhä useampi laji on uhanalainen ja niitä tapaa metsissä harvemmin. 

Haitalliset vieraslajit kukoistavat ympäri pääsaarta ja ulkosaaristoa, mikä heikentää maaseudun ja saariston lajien elinolosuhteita ja selviytymistä muuttuvassa maisemassa.

Kesällä vesistöt ovat pahimmillaan sinileväpuuroa, koska maa- ja metsätalous kuormittavat herkkää sokkeloista saaristovesistöämme.

Rakentamattomia saaria ja rantoja on koko ajan vähemmän, vaikka kunta voisi helpostikin kaavoituksella vaikuttaa ympäristöasioihin. 

Huoli tulevaisuudesta:

Kun tämä on ympäristön nykyinen tila, on vaikea toivoa tulevaisuudelta parempaa. Erityisen suurta huolta ja epäluottamusta tulevaisuuteen aiheuttavat kunnan ja kunnassa olevien suurten maanomistajien ja toimijoiden väheksyvä suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan. Kunta ei myöskään ole ottanut aktiivista roolia ympäristön tilan parantamiseksi tai asioihin puuttumiseksi.

Tähän uusi ympäristöohjelma voisi kuitenkin tuoda muutoksen! Erityisesti, mikäli ohjelma laaditaan asiantuntijavetoisesti ja ohjelmaan tulee kunnianhimoiset tavoitteet, tarkat mittarit sekä seuranta- ja arviointityökalut. Ympäristöohjelman tulee ehdottomasti osallistaa ja velvoittaa kaikkia kunnan yksiköitä. Muussa tapauksessa asiat tulevat jatkumaan kuten ennen. Kemiönsaaren on luovuttava ala-arvoisesta/keskinkertaisesta ja ryhdyttävä edelläkävijäksi!

10. Luettele enintään kolme ympäristönäkökohtaa tai luontokohdetta, joihin olet erityisen tyytyväinen tänä päivänä. (max 500 merkkiä)

Esimerkit osoittavat, että kunnassa on mahdollista toteuttaa merkittäviä toimia luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseksi, joita ympäristöstrategian tulisi lisätä. Kemiönsaaren kunta voi näiden tekojen myötä muuttua houkuttelevammaksi ympäristöksi sekä yrityksille että asukkaille.

Hyviä esimerkkejä, joista voi valita pyydetyt 3: 

  • Purunpään metsien suojelu
  • Örö ja luontomatkailu
  • Kullan ja Stormossenin suojelualueet ja niiden ennallistaminen
  • Sjölaxin luomutilan luonnonlaidunten laidunhoito 
  • Taalintehtaan luontopolut ja Senatsberget
  • Saaristomeren kansallispuisto; yhtenäiset suojelualueet pinnan alla ja päällä, vieraslajien torjunta ja perinnemaisemien hoito

11. Luettele enintään kolme asiaa, joita sinun mielestäsi tulisi kehittää ympäristöasioiden hoidossa, fyysisessä luonnonympäristössä ja joihin kunnan tulisi panostaa lähivuosina.

Asioita, joista voi ammentaa ja ehdottaa pyydetyt kolme. 

  • maankäytön suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden suojelu, ilmasto ja luonnonvarojen ylikulutuksen välttäminen tulisi olla ohjaavia periaatteita. Maankäytön suunnittelun tulee olla ympäristöstrategian ydinkysymyksiä. 
  • Kunta panostaa kestävän kehityksen osaamisen luomiseksi ja vahvistamiseksi (esim. luontoarvot huomioiva jatkuvan kasvatuksen metsätalous, energia- ja kiertotalous, ravinneviisas viljely jne.)
  • Kunta suojelee pysyvästi ja lakisääteisesti vähintään 30 % metsistään ja luopuu avohakkuista talouskäytössä olevista metsistä. Metsäsuunnitelmissa tehdään linjaus, jonka mukaan säästetään lahopuu, ojituksia ei tehdä, puuston erirakenteisuutta ja sekapuustoisuutta suositaan. Kunta kannustaa metsänomistajia edistämään metsien suojelua saarella.
  • Kunnan puistoalueita muutetaan niityiksi ja kedoiksi, niihin jätetään kuolleita puita lahopuiksi, vierasperäisiä istutuskasveja korvataan kotimaisilla kasveilla ja suositaan hallittua hoitomattomuutta, joka hyödyttää luonnon monimuotoisuutta.
  • Kaavoituksella turvataan rakentamattomia saariston rantoja. Väli- ja ulkosaariston rannat muodostavat kansainvälisesti merkittävimmän luontoarvon Kemiönsaarella. Vapaa-ajan asutuksen rantarakentaminen kaventaa luonnon monimuotoisuutta saaristossa ja lisää häiriötä. 
  • Arvokkaat perinneympäristöt otetaan hoidon piiriin niiden monimuotoisuusarvojen säilyttämiseksi.
  • Sähkön- ja lämmöntuotannossa koko kunnan alueella luovutaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2025 mennessä ja vähennetään riippuvuutta polttoon perustuvista teknologioista. Kunnan lämpövoimaloissa ei polteta runkopuuta, lahopuuta, keloja tai kantoja energiaksi. Liikenteessä ja maataloudessa fossiilisista polttoaineista luovutaan 2035 mennessä. 
  • Kunta tekee aurinko- ja tuulivoimaselvityksen, jossa tavoitteena on edistää hyväksyttävällä tavalla aurinkosähköä ja -lämpöä, biokaasua sekä tuulivoimaa tavalla, joka turvaa luontoarvot sekä paikallisen hyväksyttävyyden. 
  • Kunta asettaa kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet materiaalin, veden ja energian osalta
  • Kunta luo ohjaustoimia kuntalaisten ja muiden toimijoiden (ml. yritykset) hiilinegatiivisuuteen siirtymiseksi mm. viestinnän, koulutuksen, tukien ja ympäristökasvatuksen keinoin.
  • Julkisissa hankinnoissa ja palveluissa ympäristöasiat nostetaan tärkeimmäksi kriteeriksi.

13. Mikäli vastasit, että ”tavoitteen asettelussa on kehitettävää”, mikä olisi sanallisesti paremmin muotoiltu päätavoite? 
(500 merkkiä)

  1. Ilmastotavoitteelle tarvitaan vertailuvuosi. Kunnan tulee pyrkiä hiilinegatiivisuuteen – hiilensidonnan tulee ylittää päästöt kunnan alueella viim. 2030. Kompensaatiota ei tarvita. Kunnan tulisi esim. irtautua fossiilisista polttoaineista lämmityksessä 2025 mennessä ja liikenteessä 2035 mennessä.
  2. Luontokadon pysäyttäminen kunnassa on tärkeä. Tarkentaa miten sitä mitataan ja miten konkreettisesti edistetään.
  3. Kunnan vesistöjen tila kehittyy parempaa kohti 2025 mennessä ja on hyvä viimeistään 2035.
14. Sana on vapaa! (500 merkkiä)

Alla esimerkkejä, joista voit valita mieleisesi:

  • Ympäristöohjelma on tärkeä työkalu kunnan kestävän tulevaisuuden, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin, elinkeinojen takaamisen sekä kunnan imagon kannalta. Siksi on hyvin tärkeää, että ympäristöohjelman on tehty asiantuntijavetoisesti.
  • Tähän kyselyyn ei ollut mahdollista antaa ideoita, mutta mallia voi ottaa esim. Iin kunnan ja Lahden kaupungin ympäristöohjelmista.
  • Olen mielelläni kommentoimassa ohjelmaluonnosta varhaisessa vaiheessa!
  • Edelläkävijyyttä ja kunnianhimoa ympäristöohjelmaan!
  • Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon. 
  • Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa. 
  • Kemiönsaari voi inspiroida muita toimimaan ja toimia edelläkävijänä – kuten monet muutkin saari- ja saaristokunnat ovat toimineet maailmanlaajuisesti (esim. Espanjan Hierro, Etelä-Korean Jeju ja Tanskan Samsø). 
  • Johdonmukainen kestävän kehityksen näkökulma ei kuitenkaan vielä näy tai vaikuta Kemiönsaaren kunnassa riittävällä tavalla. Tähän ympäristöstrategian tulee tuoda muutos. Kemiönsaari edelläkävijäksi!

Kiitos, että vastaat kyselyyn! 

Luontoilta ja syyskokous 10.12.2021

Kutsu syyskokoukseen ja luontoiltaan 10.12.2021

Kemiönsaaren luonto ry kutsuu kaikki luonnon ystävät syysiltaan Westersiin 10.12.2021 klo 18.00 alkaen. Osoite Finnuddsvägen 1255, Kiila.

Luontoilta alkaa sääntömääräisellä syyskokouksella. Yhdistys valitsee uuden puheenjohtajan ja uusia jäseniä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Lisäksi päätetään ensi vuoden toiminnasta. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan kotikuntansa luonnon hyväksi.

Illan aikana julkistetaan myös Kemiönsaaren Luonnon ympäristöpalkinto vuodelle 2021.