Kemiönsaaren luonto ry:lle on myönnetty 9000 euroa Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitusta hankkeelle “700 hehtaaria luontotekoja Itämeren hyväksi”. Hanke toteutetaan Kemiönsaaren kunnan 700-vuotisjuhlavuotena 2025 ja sen osana on tarkoitus nostaa esiin ja suojella Kemiönsaaren ainutlaatuista luontoa.
”Saaristomeren ravinnekuormitus tulee maalta. Haluamme tehdä kampanjalla näkyväksi maankäytön ja Itämeren tilan kytkökset, ja sitä kautta kannustaa uusiin luontotekoihin”, korostaa Kemiönsaaren luonto ry:n varapuheenjohtaja Otto Bruun.
Hankkeen ajoitus on ihanteellinen, koska Kemiönsaari on vastikään valittu Saaristomeren tilan parantamisen pilottialueeksi. Ensimmäiseksi hyödyt ravinnekuormituksen vähenemisestä näkyvät lähellä rannikkoa.
Hankkeen tavoite on innostaa vapaaehtoiset, maanomistajat, Kemiönsaaren kunnan, säätiöt, seurakunnan ja muut toimijat mukaan toimintaan Saaristomeren tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Tässä myös Ålandsbankenin Itämeri-verkostot voivat antaa tukea.
Kuntalaiset ja kesäasukkaat pääsevät osallistumaan kampanjaan esimerkiksi vapaaehtoistyön, kuten talkooleirien avulla. Hankkeen keskeinen kohderyhmä Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat maanomistajat.
”Toivottavasti voimme osaltamme alentaa vielä useampien maanomistajien kynnystä tarttua keinoihin, joille monissa tapauksissa on jo olemassa rahoitusta”, Bruun jatkaa.
Näitä voivat olla muun muassa valtion METSO (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma) puustoisille maille, Helmi-elinympäristöohjelma (muille monimuotoisille elinympäristöille ja ennallistamiseen) sekä EU:n maataloustukijärjestelmät, joiden kautta voi saada tukea esimerkiksi suojavyöhykkeiden laajentamiselle tai alus- ja kerääjäkasvien käytölle.
Hankkeen yksityiskohtia suunnitellaan vuoden 2024 aikana yhteistyökumppaneiden kanssa ja varsinainen hanke toteutetaan vuonna 2025.
Yhdistys toivottaa kaikenlaiset yhteydenotot ja ajatukset teemaan liittyen tervetulleiksi.
Misteldagen järjestetään ensimmäistä kertaa Vänöllä 13.4.2024.
Luontoliiton Itämeri-vastaava Ville Laitinen opastaa luontoretken mistelille ja muihin saaren luontokohteisiin sekä kertoo muuttuvasta saaristoluonnosta. Retkellä ja havainnoidaan myös mahdollisia uusia misteliesiintymiä. Sekä laivamatkalla että saarella katsellaan ulkosaariston linnustoa Kemiönsaaren luonto ry:n oppaiden kanssa. Ota siis kiikarit matkaan! Meillä on myös parit lainakiikarit mukana.
Ulkoilun jälkeen kokoonnutaan Vänön kulttuuritalolle Spelmän Ohoj! -tapahtumaan, jossa soitetaan ja lauletaan saariston omaa kansanperinnemusiikkia. Kulttuurituottajakaksikko Jimmy Träskelinin ja Veera Hirvaskeron vetämässä tapahtumassa kuullaan Vänöltäkin taltioituja sävelmiä. Norpas ry:n ja Spelmän ohoj ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa julkistetaan myös saariston kansanperinnettä sisältävä Spelmän Ohoj! -nuottikirja.
Tapahtuma sopii kaikenikäisille, ja myös perheen pienimmät on huomioitu!
M/S Merituuli liikennöi Kasnäsistä Vänölle klo 10. Paluu Vänöltä klo 16. Kulttuuritalolla tarjoillaan kasviskeittolounas. Lounas kannattaa varata etukäteen, paikan päällä se on ostettavissa jos keittoa riittää. Varaukset viestillä numeroon 045 353 7278.
Kutsu kevätkokoukseen, metsäesittelyyn ja pöllöretkelle 25.3.2024 klo 17 alkaen.
Kemiönsaaren luonto ryn:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 25.3.2024 klo 17:00 Västanfjärdin Terassnissa osoitteessa Kalkholmenintie 43. Tarjoamme vegaanisen keiton osallistujille.
Klo 18 kokouksen päätyttyä on ohjelmassa Lasse Kylänpään esitys Västanfjärdissä sijaistevasta hienosta Bottenlöspottenin metsäalueesta. Bottenlöspotten on Kemiönsaaren seurakunnan omistama alue, jonka suojelu olisi hieno teko.
Kello 18:30 alkaa legendaarinen pöllöretki. Retki alkaa kokoontumisella Terassnin parkkipaikalla, josta lähdetään liikkeellee omalla autolla tai kimppakyydein. Retkellä liikutaan pitkin Kemiönsaaren eteläosia ja pysähdytään noin 5-10 paikkassa kuuntelemassa kuuluuko pöllöjen huhuilua.
Ilmoita osallistumisestasi kokoukseen ja ilmaiselle keitolle osoitteeseen [email protected].
Kemiönsaaren kunnassa tehtiin historiallinen metsäpäätös, kun kunnan tekninen lautakunta päätti uudesta kunnan metsänhoitosuunnitelmasta kokouksessaan 21. maaliskuuta. Kokouksen äänestyksessä äänin 6-3 voitti Janne Salosen (sit.) vastaesitys, jonka mukaan vähintään 30% kunnan metsistä on suojeltava ja lopuissa metsissä siirrytään jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon.
Metsäpäätös on sen mukainen, mitä luonnonsuojeluliike on pitänyt Suomessa valtakunnallisesti hyvänä ja kestävänä tasona. 30% suojelutavoite ei ole tuulesta temmattu, vaan sitä edellyttää myös EU:n biodiversiteettistrategia sekä joulukuussa 2022 hyväksytty YK:n biodiversiteettisopimus. Kemiönsaaren päätös osoittaa päättäväisyyttä luontokadon torjunnassa ja tarjoaa pienelle kunnalle ylpeyden aiheen. Etelä-Suomen metsien suojelussa lisähehtaarit ovat tarpeen koska suojeltua metsää on vain muutama prosentti tuottavasta metsämaasta. Päätöksen myötä voidaan odottaa Kemiönsaarella yli sadan hehtaarin metsien suojelua.
Kunnan metsänhoitosuunnitelmaa on käsitelty viimeiset kaksi vuotta ja sen yhteydessä monet arvokkaat kunnan omistamat metsäkohteet olivat vaarassa joutua hakkuu-uhan alle. Kemiönsaaren luonto ry on ollut mukana tänä talvena rahoittamassa uhattujen kunnan metsien ammattimaisia luontokartoituksia, jotta arvokkaat metsäalueet voitaisiin pelastaa. Kartoitusten perusteella hieman yli 30% kunnan metsistä on lajistoltaan ja monimuotoisuudeltaan sellaisia, jotka tulee jättää täysin metsätalouden ulkopuolelle ja suojella. Kartoituksen aikana tehtiin muun muassa 240 havaintoa 14 uhanalaisesta punaisen listan lajista. Teknisen lautakunnan päätös vähintään 30 %:n metsäosuuden suojelusta vastaa siis hyvin kunnan metsien suojelutarpeisiin.
Myös Söderlångvikista hyviä uutisia
Vain viikko ennen teknisen lautakunnan kokousta paikallinen Söderlångvikin kartano julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin kartanon uudesta metsästrategiasta. Kartanon tulevaisuuteen katsova metsästrategia, joka ohjaa suuren 7000 hehtaarin metsäalueen metsänhoitoa, on myöskin metsien suojelulle ja jatkuvalle kasvatukselle myönteinen. Kartano perusteli kurssin muutosta ajan hengen mukaiseksi strategian huomioidessa luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan, matkailun ja yhteiskuntasuhteet. Kemiönsaaren luonto ry on ollut myös keskeisesti vaikuttamassa Söderlångvikin metsälinjausten muuttamiseksi.
Kemiönsaarella tehdään nyt koko maan mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja ja rohkeita metsäpäätöksiä, jotka edustavat todellista suunnanmuutosta. Kemiönsaari on tullut tätä ennen viime vuosina tunnetuksi kiistellyistä ja laajoista avohakkuista. Kemiönsaarella asukkaiden ja aktiivien pitkäjänteinen työ kahden vuosikymmenen aikana vanhojen metsien sekä lähi- ja retkeilymetsien puolesta tuottaa nyt tulosta. Vuonna 2022 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan suuri enemmistö (82 %) vastanneista kuntalaisista kannatti esimerkiksi metsien suojelua.
Tästä suunnanmuutoksesta suurin kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat vuosien tai vuosikymmenten aikana toimineet paikallisesti metsien suojelemiseksi ja avohakkuiden rajoittamiseksi. Näihin kuuluvat lukuisat kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja kaikki, jotka ovat laittaneet nimensä vetoomukseen tai aloitteeseen, ilmaisseet mielipiteensä sosiaalisessa mediassa tai ottaneet metsien luonto- ja virkistysarvot puheeksi kun siihen on ollut mahdollisuus tai tukeneet Kemiönsaaren luonto ry:n toimintaa. He kaikki ovat uskaltaneet unelmoida, että ehkä vielä joskus myös Kemiönsaarella uskalletaan tehdä päätöksiä, jotka turvaavat hienoja paikallisia ympäristöjä tuleville sukupolville, ja joita päätöksiä voimme ylpeänä pitää hyvänä esimerkkinä muulle Suomelle ja koko maailmalle. Heille kaikille voimme nyt sanoa: me teimme tämän yhdessä.
Kuntalaisaloitteeseen kerätään osallistujia (allekirjoituksia) 20.9. asti.
Kuka voi osallistua aloitteeseen?
Kaikki kunnan jäsenet, myös alle 18-vuotiaat voivat osallistua eli allekirjoittaa aloitteen.
Lisäksi muut kunnan jäsenet kuin asukkaat voivat osallistua aloitteisiin. Kunnan jäseniä ovat asukkaiden lisäksi ne, jotka hallitsevat tai omistavat kunnassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Kunnan jäseniä ovat myös yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joiden kotipaikka sijaitsee kunnassa.
Kunnan järjestämän palvelun käyttäjät voivat osallistua kyseistä palvelua koskevaan aloitteeseen, vaikka eivät olisi asukkaita kunnassa, jolle aloite on osoitettu.
Aloite avohakkuista luopumiseksi kunnan metsissä
Kemiönsaaren kunnan alueen metsiä on hoidettu viime vuosina valtaosin avohakkuisiin perustavalla jaksollisella metsänkasvatuksella. Sen seurauksena avohakkuut määrittävätkin Kemiönsaaren kunnan maisemaa. Tämä on viime vuosina johtanut monille rakkaiden retkeily-, sienestys-, marjastus- ja metsästysmaastojen heikkenemiseen tai katoamiseen. Myös yhtenäiset metsämaisemat ovat kadonneet ja pirstoutuneet, millä on suuri vaikutus kunnan yleisilmeeseen.
Erityisesti kunnan – siis kaikkien kuntalaisten yhdessä – omistamia metsiä tulisi tämän aloitteen allekirjoittajien mukaan hoitaa siten, että eri metsänkäyttäjien näkökulmat otetaan huomioon. Koska avohakkuut ovat niin yleisiä Kemiönsaarella juuri kunnan omistamissa metsissä tulee nyt pidättäytyä avohakkuista kokonaan metsäluonnon kokonaistilanteen parantamiseksi. Metsien käytössä puuntuotanto ei saa enää olla ainoa vaihtoehto, vaan käytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastovaikutukset, unohtamatta metsien virkistyskäytön arvoa.
Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että metsien arvot ja niiden tulevaisuus turvataan. Ehdotamme kuntalaisaloitteellamme, että: 1) avohakkuista luovutaan Kemiönsaaren kunnan omistamissa metsissä kokonaan 2) kunnan omistamissa metsissä siirrytään luontoarvot huomioivaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon 3) luontoarvoiltaan korkeat suojelunarvoiset kunnan omistamat metsäalueet suojellaan kokonaan esimerkiksi Metso-ohjelman kautta tai perustamalla yksityisen suojelualueen.
Tausta ja perustelut: Kemiönsaaren kunta omistaa tällä hetkellä yli 400 hehtaaria metsää. Kunnan metsien käytössä monien kuntalaisten, kesäasukkaiden ja matkailijoiden näkökulma on unohtumassa.
Vuoden 2021 luonnoksessa kunnan metsähoitosuunnitelmaksi avohakkuita suunniteltiin yli kymmenelle prosentille kunnan metsäalueista tulevan vuosikymmenen aikana, joka johtaisi kunnan metsien puuston reiluun vähenemiseen. Kunnan metsät muuttuisivat lähivuosina hiiltä sitovasta hiilinielusta reiluksi hiilipäästöjen lähteeksi ja kiihdyttäisivät näin ilmastonmuutosta.
Uhanalaisille metsälajeille vanhempia metsiä nakertavat hakkuut ovat erityisesti Etelä-Suomessa metsälajiston ensisijainen uhanalaistumisen – siis luontokadon – syy. Tutkimustulokset Suomesta ja muista Pohjoismaista osoittavat yksiselitteisesti, että avohakkuista luopuminen suuremmalla metsäpinta-alalla edistäisi uhanalaisten metsälajien selviytymistä.
Monimuotoisissa metsissä retkeily tuottaa myös tutkimusten mukaan merkittäviä terveyshyötyjä. Metsien luontoarvojen ja samalla retkeilymaastojen sekä sieni- ja marjapaikkoja turvaaminen on hyödyksi myös Kemiönsaarella asuvien ja vierailevien ihmisten hyvinvoinnille ja matkailuelinkeinolle. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsähoito on pitkällä aikavälillä metsänomistajalle jopa kannattavampaa kuin avohakkuisiin perustava jatkollinen kasvatus, muun muassa koska kulut metsänomistajalle alenevat merkittävästi.
Kemiönsaaren kunta valmistelee uutta ympäristöohjelmaa ja kunta on tehnyt asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, yrittäjille, yhdistyksille ja muille sidosryhmille verkkokyselyn aiheesta.
Parhaimmillaan uusi ympäristöohjelma voi viedä monipuolisen saaristokuntamme kestävän kehityksen edelläkävijäksi ja mallioppilaaksi Suomessa. Kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ympäristöohjelma huomioisi monipuolisesti luonnon ympäristön, rakennetun ympäristön sekä vesistöt.
Vaarana kuitenkin on, että uusi ympäristöohjelma ei huomioi ympäristönäkökulmia riittävän monipuolisesta ja läpileikkaavasti. Tämä olisi suuri menetys Kemiönsaaren luonnolle ja asukkaille. Ympäristöohjelma voi pahimmillaan jäädä tyhjänpäiväiseksi julistukseksi, jossa tavoitteet ja ajatukset ovat kauniita ja kunnianhimoisia, mutta ohjelma on sisältä ontto ja päältäkin torso.
Ympäristöohjelmassa tuleekin kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi huomioida ohjelman edistymisen seuranta ja arviointi ja ohjelmassa tulee olla selkeitä välitavoitteita ja raportointivelvollisuuksia. Toteuttamista tulee myös valvoa ja ohjelman tulee velvoittaa kaikkia kunnan toimialoja. Lisäksi ympäristöohjelman tulee sisältää ohjaustoimia kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden, kuten yritysten päästöjen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.
Ohjelman tulee olla riittävän kokonaisvaltainen ja sen tulee käsitellä aihekokonaisuuksia ainakin energiaratkaisujen, liikenteen, maatalouden päästöjen, metsien käytön, vesistöjen päästöjen ja tilan, jätehuollon, maankäytön ja kaavoituksen, rakentamisen, kiertotalouden, koulutuksen, julkisten hankintojen ja palveluiden osalta.
Ympäristöohjelmaa laadittaessa on erittäin tärkeää, että kunta huomioi kuntalaisten mielipiteen. Luonto ry:n aloitteesta kunta on ottanut kuntalaisten osallistamisen erittäin hyvin huomioon järjestämällä avoimen verkkokyselyn kaikille kuntalaisille ympäristöohjelmasta. Kunta järjesti myös kirjastoissa neljä tilaisuutta, joissa apua haluavat tai tarvitsevat pystyivät osallistumaan kyselyyn. Lisäksi kunta on luvannut järjestää avoimen keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Onkin hyvin tärkeää, että kuntalaisten mielipide tulee todella näkyviin ympäristöohjelmassa. Verkkokyselyn vastausten arvioinnin onkin oltava läpinäkyvää. Näin on myös kunnan puolesta luvattu toimia, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys.
Kemiönsaaren luonto ry pitää myös erittäin tärkeänä, että ympäristöohjelma tehdään asiantuntijavetoisesti ja ohjelmassa kuullaan eri ympäristöalojen asiantuntijoita. Mallia voi ottaa muilta toimijoilta. Tutustumisen arvoisia ympäristöohjelmia löytyy esimerkiksi Iin kunnalta ja Lahden kaupungilta. Hyviä esimerkkejä saaristokuntien kunnianhimoisista ympäristöohjelmista löytyy myös ulkomailta mm. Espanjan Hierrosta, Etelä-Korean Jejusta ja Tanskan Samsøsta.
Kemiönsaaren luonto ry toivoo, että Kemiönsaari voisi uuden ympäristöohjelman myötä inspiroida myös muita pienempiä ja suurempiakin kuntia ja toimia omalla esimerkillään edelläkävijänä ympäristöasioissa. Uusi ympäristöohjelma voisi ehdottomasti olla imago- ja vetovoimatekijä kunnalle.
Tällä hetkellä kuvasto, jota valtakunnan mediassa näemme kunnastamme on valitettavan karu, mutta todellinen. Avohakkuut hallitsevat maisemaa ja vesistöt ovat sinileväpuuroa. Tähän on tultava muutos ja kunnan on toimittava vahvana veturina ja esimerkin näyttäjänä muutoksessa.
Kemiönsaaren luonto ry haluaa myös painottaa vahvasti, että teknisen lautakunnan tilaamaa uutta metsäsuunnitelmaa ei missään nimessä voida hyväksyä, ennen kuin kunnan uusi ohjaava ja velvoittava ympäristöohjelma on laadittu ja hyväksytty. Asiat tulee tässäkin tapauksessa tehdä oikeassa järjestyksessä.
Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin luonnon ja ympäristön kantokyvystä. Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon. Myös Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa. Pienelläkin toimijalla on vaikutusta, varsinkin jos päästöt ovat kokoon nähden suuret.
Kannustamme lämpimästi kaikkia kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita, yhdistyksiä ja yrittäjiä vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10-15 minuuttia. Haluamme Kemiönsaaren kunnassa nähdä vahvempia ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvia toimia kunnassa, sekä uskottavaa näkymää kestävämmän tulevaisuuden ja ympäristöasioiden edistämiseksi.
Alta löydät Kemiönsaaren luonto ry:n mielipiteet verkkokyselyn avokysymyksiin.
– Ville Laitinen, puheenjohtaja Kemiönsaaren luonto ry:n hallitus
KEMIÖNSAAREN LUONTO RY:N KOMMENTTEJA KUNNAN VERKKOKYSELYYN YMPÄRISTÖOHJELMASTA
Kannustamme lämpimästi kaikkia vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3.
Kyselyn “rasti ruutuun osioissa” voit painottaa eri kysymyksiä omien arvojesi mukaisesti. Toivomme erityisesti, että kunnalle menee vahva viesti metsiensuojelun, ilmastotoimien, vesistöjen ja maankäytön suunnittelun osalta.
Olemme keränneet alle ideoita tuiki tärkeiden avovastausten inspiraatioksi. Näitä voi käyttää, muunnella tai kirjoittaa toisia mieleen tulevia asioita. Tärkeintä on, että luonnon ja ympäristön puolustajien ääni kuuluu kunnan suuntaan.
3. Kemiönsaaren luonnonympäristön tila ja sen tulevaisuus
Oletko huolissasi Kemiönsaaren luonnonympäristön tilasta ja sen tulevaisuudesta? (Voit halutessasi perustella miksi)
Huolta aiheuttavat nyt:
Kemiönsaarella huolta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden hiilinielujen hupeneminen. Valtavia avohakkuita näkee kaikkialla saarta ja jopa ulkosaaristoa myöten. Jäljellä olevat “metsät” ovat hyvin voimaperäisesti käsiteltyjä puupeltoja, joista luonnon monimuotoisuus on huvennut. Tasaisin väliajoin valtakunnankin medioissa nousee Kemiönsaaren valtavat avohakkuut kuviin ja otsikoihin, kun mediaan tarvitaan varoittavia esimerkkitapauksia Etelä-Suomesta. Tämä tuskin tekee hyvää kunnan imagolle ja toivottavasti se ymmärretään myös kunnassa. Kunnan on toimittavat aktiivisesti vahvana veturina ja esimerkin näyttäjän muutoksessa ja vaadittava kestävyyttä kaikilta kunnan toimijoilta.
Jäljellä olevissa luonnontilaisissa metsissä on lajisto, mm. linnusto huvennut ja yksipuolistunut ja yhä useampi laji on uhanalainen ja niitä tapaa metsissä harvemmin.
Haitalliset vieraslajit kukoistavat ympäri pääsaarta ja ulkosaaristoa, mikä heikentää maaseudun ja saariston lajien elinolosuhteita ja selviytymistä muuttuvassa maisemassa.
Kesällä vesistöt ovat pahimmillaan sinileväpuuroa, koska maa- ja metsätalous kuormittavat herkkää sokkeloista saaristovesistöämme.
Rakentamattomia saaria ja rantoja on koko ajan vähemmän, vaikka kunta voisi helpostikin kaavoituksella vaikuttaa ympäristöasioihin.
Huoli tulevaisuudesta:
Kun tämä on ympäristön nykyinen tila, on vaikea toivoa tulevaisuudelta parempaa. Erityisen suurta huolta ja epäluottamusta tulevaisuuteen aiheuttavat kunnan ja kunnassa olevien suurten maanomistajien ja toimijoiden väheksyvä suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan. Kunta ei myöskään ole ottanut aktiivista roolia ympäristön tilan parantamiseksi tai asioihin puuttumiseksi.
Tähän uusi ympäristöohjelma voisi kuitenkin tuoda muutoksen! Erityisesti, mikäli ohjelma laaditaan asiantuntijavetoisesti ja ohjelmaan tulee kunnianhimoiset tavoitteet, tarkat mittarit sekä seuranta- ja arviointityökalut. Ympäristöohjelman tulee ehdottomasti osallistaa ja velvoittaa kaikkia kunnan yksiköitä. Muussa tapauksessa asiat tulevat jatkumaan kuten ennen. Kemiönsaaren on luovuttava ala-arvoisesta/keskinkertaisesta ja ryhdyttävä edelläkävijäksi!
10. Luettele enintään kolme ympäristönäkökohtaa tai luontokohdetta, joihin olet erityisen tyytyväinen tänä päivänä. (max 500 merkkiä)
Esimerkit osoittavat, että kunnassa on mahdollista toteuttaa merkittäviä toimia luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseksi, joita ympäristöstrategian tulisi lisätä. Kemiönsaaren kunta voi näiden tekojen myötä muuttua houkuttelevammaksi ympäristöksi sekä yrityksille että asukkaille.
Hyviä esimerkkejä, joista voi valita pyydetyt 3:
Purunpään metsien suojelu
Örö ja luontomatkailu
Kullan ja Stormossenin suojelualueet ja niiden ennallistaminen
Sjölaxin luomutilan luonnonlaidunten laidunhoito
Taalintehtaan luontopolut ja Senatsberget
Saaristomeren kansallispuisto; yhtenäiset suojelualueet pinnan alla ja päällä, vieraslajien torjunta ja perinnemaisemien hoito
11. Luettele enintään kolme asiaa, joita sinun mielestäsi tulisi kehittää ympäristöasioiden hoidossa, fyysisessä luonnonympäristössä ja joihin kunnan tulisi panostaa lähivuosina.
Asioita, joista voi ammentaa ja ehdottaa pyydetyt kolme.
maankäytön suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden suojelu, ilmasto ja luonnonvarojen ylikulutuksen välttäminen tulisi olla ohjaavia periaatteita. Maankäytön suunnittelun tulee olla ympäristöstrategian ydinkysymyksiä.
Kunta panostaa kestävän kehityksen osaamisen luomiseksi ja vahvistamiseksi (esim. luontoarvot huomioiva jatkuvan kasvatuksen metsätalous, energia- ja kiertotalous, ravinneviisas viljely jne.)
Kunta suojelee pysyvästi ja lakisääteisesti vähintään 30 % metsistään ja luopuu avohakkuista talouskäytössä olevista metsistä. Metsäsuunnitelmissa tehdään linjaus, jonka mukaan säästetään lahopuu, ojituksia ei tehdä, puuston erirakenteisuutta ja sekapuustoisuutta suositaan. Kunta kannustaa metsänomistajia edistämään metsien suojelua saarella.
Kunnan puistoalueita muutetaan niityiksi ja kedoiksi, niihin jätetään kuolleita puita lahopuiksi, vierasperäisiä istutuskasveja korvataan kotimaisilla kasveilla ja suositaan hallittua hoitomattomuutta, joka hyödyttää luonnon monimuotoisuutta.
Kaavoituksella turvataan rakentamattomia saariston rantoja. Väli- ja ulkosaariston rannat muodostavat kansainvälisesti merkittävimmän luontoarvon Kemiönsaarella. Vapaa-ajan asutuksen rantarakentaminen kaventaa luonnon monimuotoisuutta saaristossa ja lisää häiriötä.
Arvokkaat perinneympäristöt otetaan hoidon piiriin niiden monimuotoisuusarvojen säilyttämiseksi.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa koko kunnan alueella luovutaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2025 mennessä ja vähennetään riippuvuutta polttoon perustuvista teknologioista. Kunnan lämpövoimaloissa ei polteta runkopuuta, lahopuuta, keloja tai kantoja energiaksi. Liikenteessä ja maataloudessa fossiilisista polttoaineista luovutaan 2035 mennessä.
Kunta tekee aurinko- ja tuulivoimaselvityksen, jossa tavoitteena on edistää hyväksyttävällä tavalla aurinkosähköä ja -lämpöä, biokaasua sekä tuulivoimaa tavalla, joka turvaa luontoarvot sekä paikallisen hyväksyttävyyden.
Kunta asettaa kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet materiaalin, veden ja energian osalta
Kunta luo ohjaustoimia kuntalaisten ja muiden toimijoiden (ml. yritykset) hiilinegatiivisuuteen siirtymiseksi mm. viestinnän, koulutuksen, tukien ja ympäristökasvatuksen keinoin.
Julkisissa hankinnoissa ja palveluissa ympäristöasiat nostetaan tärkeimmäksi kriteeriksi.
13. Mikäli vastasit, että ”tavoitteen asettelussa on kehitettävää”, mikä olisi sanallisesti paremmin muotoiltu päätavoite? (500 merkkiä)
Ilmastotavoitteelle tarvitaan vertailuvuosi. Kunnan tulee pyrkiä hiilinegatiivisuuteen – hiilensidonnan tulee ylittää päästöt kunnan alueella viim. 2030. Kompensaatiota ei tarvita. Kunnan tulisi esim. irtautua fossiilisista polttoaineista lämmityksessä 2025 mennessä ja liikenteessä 2035 mennessä.
Luontokadon pysäyttäminen kunnassa on tärkeä. Tarkentaa miten sitä mitataan ja miten konkreettisesti edistetään.
Kunnan vesistöjen tila kehittyy parempaa kohti 2025 mennessä ja on hyvä viimeistään 2035.
14. Sana on vapaa! (500 merkkiä)
Alla esimerkkejä, joista voit valita mieleisesi:
Ympäristöohjelma on tärkeä työkalu kunnan kestävän tulevaisuuden, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin, elinkeinojen takaamisen sekä kunnan imagon kannalta. Siksi on hyvin tärkeää, että ympäristöohjelman on tehty asiantuntijavetoisesti.
Tähän kyselyyn ei ollut mahdollista antaa ideoita, mutta mallia voi ottaa esim. Iin kunnan ja Lahden kaupungin ympäristöohjelmista.
Olen mielelläni kommentoimassa ohjelmaluonnosta varhaisessa vaiheessa!
Edelläkävijyyttä ja kunnianhimoa ympäristöohjelmaan!
Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon.
Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa.
Kemiönsaari voi inspiroida muita toimimaan ja toimia edelläkävijänä – kuten monet muutkin saari- ja saaristokunnat ovat toimineet maailmanlaajuisesti (esim. Espanjan Hierro, Etelä-Korean Jeju ja Tanskan Samsø).
Johdonmukainen kestävän kehityksen näkökulma ei kuitenkaan vielä näy tai vaikuta Kemiönsaaren kunnassa riittävällä tavalla. Tähän ympäristöstrategian tulee tuoda muutos. Kemiönsaari edelläkävijäksi!
Kemiönsaaren luonto ry kutsuu kaikki luonnon ystävät syysiltaan Westersiin 10.12.2021 klo 18.00 alkaen. Osoite Finnuddsvägen 1255, Kiila.
Luontoilta alkaa sääntömääräisellä syyskokouksella. Yhdistys valitsee uuden puheenjohtajan ja uusia jäseniä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Lisäksi päätetään ensi vuoden toiminnasta. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan kotikuntansa luonnon hyväksi.
Illan aikana julkistetaan myös Kemiönsaaren Luonnon ympäristöpalkinto vuodelle 2021.
Seuraten maan hallituksen ohjeita välttää kokoontumisia, Kemiönsaaren luonto ryn:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Teamsin välityksellä klo 18:00.
Rajallinen määrä (max 6 henkeä) voi osallistua myös kokouspaikassa os. Labbölentie 261, Mark, mikäli etäyhteys ei ole mahdollinen. Kokouksen jälkeen on ohjelmassa webinaari, jossa puhutaan sudesta.
Ilmoita osallistumisestasi sähköpostitse osoitteeseen [email protected] niin saat kutsulinkin kokoukseen.
Leena Vilkka: Susi – vihattu ja rakastettu, 30.3. klo 18:30
FT, ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkka kertoo sudesta kulttuurissamme; suden muuttumisesta vihatusta haittaeläimestä suojelluksi ja rakastetuksi koiraeläimeksi, metsiemme koiraksi. Susia on hävitetty ja salametsästetty julmasti aina meidän päiviimme asti. Suden suurin uhka on ihminen. Asenteet ja arvot sutta ja ylipäänsä luontoa kohtaan säätelevät, miten sutta ja luontoa kohtelemme. Vilkka peräänkuuluttaa luonnon kunnioitusta ja siihen perustuvaa uutta susikäsitystä. Susi ansaitsee arvonsa tietoisena ja tuntevana olentona, sosiaalisena laumaeläimenä, koirien kantaemona.
Tilaisuus pidetään Teamsin välityksellä ja tilaisuuteen voi tulla mukaan ilmoittautumalla sähköpostitse osoitteeseen [email protected] , ilmoittautuneille lähetetään kutsulinkki.
Seuraten maan hallituksen suosituksia välttää kokoontumisia, Kemiönsaaren luonto ryn:n ohjelmallinen sääntömääräinen kevätkokous päätettiin keväällä siirtää tuonnemmaksi ja myös tulevat kokoukset järjestetään virtuaalisesti.
KOKOUSKUTSU
Kemiönsaaren luonto ry:n kevät- ja syyskokoukseen
torstaina 26.11.2020 klo 18:00.
Koronatilanteesta johtuen sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestetään nyt virtuaalisesti ja molemmat peräkkäin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevät- ja syyskokouksen asiat.
Kemiönsaaren Luonto ry vietti 40-vuotista taivaltaan Taalintehtaalla sunnuntaina 17.11.2019 elokuvan, syyskokouksen ja juhlaillallisen merkeissä
Juhlan aloitti Bio Ponyssa elokuva Creeping Garden (Ryömivä puutarha) dokumentti kiehtovista ja syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma sekä budjetti vuodelle 20210.
Kemiönsaaren luonto ry:n puheenjohtajaksi 2020-2021 valittiin Ritva Kovalainen ja hallituksen jäseniksi Amanda Vikman, Gunilla Awellan, Tuija Kuoppamäki, Mirka Muukkonen, Miia Jylhä. Ville Laitine jatkaa niin ikään hallituksessa. Varajäseniksi valittiin Kurt Andersson ja Sami Siitojoki.
Illanvietossa Strandhotellissa muisteltiin yhdistyksen toiminnan merkittäviä saavutuksia ja jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisille aktiiveille, joiden merkitys luonnonsuojelun ja -tuntemuksen edistäjinä on ulottunut yhdistyksen alkuajoista myös uudelle vuosituhannelle. Kultaisen ansiomerkin saivat Kaj Genberg, Matts Cygnelja Gunilla Awellanja hopeisen ansiomerkin Viveka Nordman,Gunilla Törnroos, Markku Harmanen, Stina Lönnroth-Harmanen ja Ritva Kovalainen
Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.11.1979 ja yhdistys muutti nimensä Kemiönsaaren luonto ry:ksi v. 2009. Yhdistys on sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että ruotsinkielisen Natur och MIljön paikallisyhdistys.
Yhdistyksen hallituksessa jo 25 vuotta mukana ollut Gunilla Awellankertoi alkuajoista, jolloin luontoväkeä puhuttivat mm. laivaromuttamosuunnitelma Kasnäsiin, happamat sateet ja kierrätys. Luontoyhdistyksen aloitteesta saarella käynnistettiin mm. lasinkeräys, kehitettiin kunnan ympäristöhallintoa ja edistettiin kunnallisen kaukolämpöverkon rakentamista.
Tilaisuudessa muisteltiin myös luontoyhdistyksen muovinkeräystalkoita rannoilta jo 80-luvulla ja mm. Dragsfjärdin myrkkyskandaalia, jossa laivuri Ojaranta upotti Oy Euro Industrin toimeksiannosta vaarallisia, PCB:tä sisältäviä ongelmajätteitä mereen Dragsfjärdin saaristossa. Markku Harmanenmuisteli yhdistyksen osallistuneen tynnyreiden etsintään merellä.
Yhdistys iloitsi syntymäpäiviensä ohella uuden yli 200 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamisesta Purunpäähän.
Juhlassa nautittiin juhlaillallisesta, pidettiin puheita ja mitalilauluja esitti tuore trio: Tuija Kuoppamäki, Ritva Kovalainen ja Sami Siitojoki. Ansiomerkkejä jakamassa olivat Amanda Vikman ja Viveka Nordman,