Kunnan jäsenillä, maanomistajilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakennusjärjestys saattaa huomattavasti vaikuttaa (osalliset) on oikeus muistutuksen esittämiseen rakennusjärjestysehdotuksesta.

Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle viimeistään 17.11.2025:

Rakennusvalvonta, Vretantie 19, 25700 Kemiö tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Mainitkaa asianumero KK/144/2025.

Lisätietoja: https://www.kemionsaari.fi/2025/10/15/rakennusjarjestys-uudistetaan-kerro-mielipiteesi/

Voit ottaa lausunnossasi mallia alla olevasta Kemiönsaaren luonto ry:n lausunnosta:

Rakennusjärjestyksestä puuttuvat määräykset

Rakentamaton rantavyöhyke 

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, maiseman säilyttämiseksi ja kulttuuriympäristön vaalimiseksi tulisi rakennusjärjestyksessä määrittää ranta-alueille kaikkea rakentamista koskeva rakentamaton vyöhyke, jonka etäisyys on keskiveden mukaisesta rantaviivasta vähintään 30 metriä. 

Rakentamattomalla suojavyöhykkeellä on monia merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten maisemakuvan säilyttäminen, rantoihin erikoistuneen eläin- ja kasvilajiston suojelu ja vesiensuojelu. Vyöhykkeen leveyden määrittelyssä on olennaista tarkastella sen tarjoamia suojavaikutuksia ja monissa rantaluonnon turvaamista koskevissa tutkimuskatsauksissa tuodaan esille 30 metrin suojavyöhykkeen merkitys (esim. Lindegren 2006, LeDoux & Wilkerson 2007, Gundersen ym. 2010, Keto-Tokoi 2018).

Kuva 1: suojavyöhykkeen suojavaikutuksen tehokkuus viiteen osamittariin perustuen. (1) järeät kuolleet puut vesistöön, (2) varjostus ja veden lämpötila, (3) kiintoaineksen pidättäminen, sekä (4) vesielöiden ja (5) rantavyöhykkeen varpuslintojen eliyhteisöjen säilyttäminen (LeDoux & Wilkerson 2007). 

Metrimääräinen suojavyöhyke olisi erittäin tärkeä lisäys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestykseen, sillä uuden rakentamislain mahdollistama pienten talousrakennusten vapautus rakennusluvasta voi muussa tapauksessa johtaa kumulatiivisesti hallitsemattomaan ja ympäristöä voimakkaasti heikentävään tilanteeseen.

Useat kunnat, kuten Parainen, Lappeenranta ja Puumala, ovat sisällyttäneet rakennusjärjestykseensä kokonaan rakentamattoman rantavyöhykkeen. Lisäksi monet rannikkokunnat ovat ilmoittaneet selvittävänsä vastaavan vyöhykkeen lisäämistä rakennusjärjestykseensä.

Vieraslajit  

Ehdotus uudeksi pykäläksi:

Istutuksissa ei saa käyttää vieraslajeja (lista: vieraslajit.fi). Vieraslajeja ei saa päästä leviämään ympäristöön. Havaitut vieraslajit tulee poistaa.

Rakennusjärjestykseen sisältyvien määräysten täydentäminen

29 § Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaikilla rakennuspaikoilla

29.1 Yleiset määräykset

Luonnoksen ehdotus:

Rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida puiden ja viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen.  Mahdollisimman suuri osuus rakennuspaikasta on pyrittävä säilyttämään viherpeitteisenä ja vettä läpäisevänä. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.  Rakennettaessa on pyrittävä säilyttämään puut, joiden kaataminen ei ole rakentamisen kannalta välttämätöntä.  

Pykälää tulee jatkaa seuraavalla lisäyksellä:

Rantavyöhykkeellä on aina säilytettävä puustoa. Perinnebiotoopit tulee tunnistaa ja niitä tulee vaalia.  

29.2 Pihan rakentaminen  

Ehdotus pykälän uudeksi ja täydennetyksi muotoiluksi:

Rakentamattomat rakennuspaikan tontin osat tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja puustoisina. Käsiteltävät piha-alueen osat tulisi suurelta osin toteuttaa vettä läpäisevin kerroksin ja suosia niillä luonnonmukaista viherrakentamista.

Istutuksissa ja viherkatoilla tulee suosia paikan kasvuolosuhteisiin sopivaa, monipuolista ja luontaisesti Suomessa esiintyvää kasvilajistoa. Puu- ja pensaslajien tulee olla luontaisesti seudulla esiintyviä. Säilytettäväksi tarkoitetut rakennuspaikan alueet on suojattava työmaa-aikana hyvin.

29.3 Selvitysvaatimus

Luonnoksen ehdotus:

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä, miten uhanalaiset eliölajit otetaan huomioon rakentamisen tai muun toimenpiteen yhteydessä. 

Pykälää tulee jatkaa seuraavalla lisäyksellä:

Viranomaisen pyynnöstä hankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä, miten uhanalaiset eliöt otetaan huomioon rakentamisen tai muun toimenpiteen yhteydessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä purettavien rakennusten yhteydessä esimerkiksi suojeltujen pesien olemassaoloon ja luontodirektiivin liitteen IV mukaisten lajien suojeluun.  

31 § Erityismääräykset asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla

Luonnoksen ehdotuksen ensimmäinen kappale:

Peltoalueiden maisemaan vaikuttava rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Avoimen peltoalueen ja näkyvän maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkana tulee välttää.  

Ehdotus pykälän uudeksi muotoiluksi:

Maisemaan vaikuttava rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien tai metsän reunaan. Avoimen ympäristön ja näkyvän maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkana tulee välttää. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja noudatettava korostettua huolellisuutta väli- ja ulkosaaristossa.

32 § Erityismääräykset ranta-alueilla

Pykälän toisen kappaleen viimeinen virke luonnoksessa:

Rantavyöhykkeelle on jätettävä suojaavaa kasvillisuutta ja puustoa metsänhoitotoimenpiteiden ja rakentamisen yhteydessä. 

Ehdotus virkkeen uudeksi muotoiluksi:

Rantavyöhykkeelle on jätettävä suojaavaa kasvillisuutta ja puustoa vähintään 30 metrin leveydeltä vesirajasta metsänhoitotoimenpiteiden ja rakentamisen yhteydessä.

34 § Lintuturvallinen rakentaminen

Luonnoksen ehdotus:

Rakennuskohteen ikkunoiden ja muiden lasiaiheiden, kuten lasikaiteiden ja -seinien, koko, sijoitus, pintakuviointi, lasin ominaisuudet ja muut ratkaisut sekä rakennuskohteen valaistus on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne ohjaa lintuja törmäämään laseihin.

Pykälän täydentäminen:

Aihe on erittäin tärkeä, sillä tutkimuksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain 8–20 miljoonaa luonnonvaraista lintua törmättyään rakennusten ikkunoihin (Laitinen ym. 2020). Pykälään kannattaisi lisätä konkretiaa, miten törmäyksiä voi ehkäistä, sillä lintuturvallisten ratkaisujen suunnittelu tulisi aloittaa jo rakennussuunnittelun alkuvaiheissa.

Keskeisiä riskitekijöitä ovat muun muassa rakennusten nurkissa 90 asteen kulmassa olevat ikkunat, läpinäkyvät rakennusosat sekä alimmat kerrokset, kun rakennuksen lähellä on kasvillisuutta. Rakennuksen kulmissa tulisi välttää lasitusta, josta näkyy esteettömästi rakennuksen kulman läpi. Tällöin on syytä käyttää kuviointia tai ritilää ainakin kulman toisella puolella. Kapearunkoisissa rakennuksissa ja rakennelmissa tulisi välttää lasitusta, josta näkyy esteettömästi rakennuksen läpi.

Ikkunoiden heijastusta pystyy vähentämään varjostamalla lasia esimerkiksi säleiköillä, räystäillä ja lipoilla. Ikkunoihin voi kiinnittää tiheäkuvioisia tarroja, törmäyksenestonauhoja tai uv-kalvoja, jotta linnut voivat havaita ikkunan, eivätkä luule sitä vapaaksi lentokäytäväksi.

Rakennusten valaistus tulee suunnata pääosin alaspäin julkisivussa ja sisätiloissa sisäänpäin. 

Lisätietoja aiheesta: https://www.birdlife.fi/suojelu/oma-ymparistomme/lintujen-ikkunatormaykset/. 

Kirjallisuus

Gundersen, P, Laurén, A., Finér, L., Ring, E., Koivusalo, H., Saetersdal, M., Weslien, J.O., Sigurdsson, B.D., Högbom, L., Laine. J. & Hansen, K. 2010. Environmental Services Provided from Riparian Forests in the Nordic Countries. AMBiO 39: 555–566.

Gustafsson, L., Weslien, J., Hannerz, M. & Aldentun, Y. 2016. Naturhänsyn vid avverkning – en syntes av forskning från Norden och Baltikum. En rapport från forskningsprogrammet Smart Hänsyn 2016. Syntes – kantzoner utmed vattendrag. https://www.slu.se/globalassets/ew/org/inst/ekol/forskning/projekt/smarthansyn/kantzoner_151203.pdf

Keto-Tokoi, P 2018. Tutkimustietoon perustuvia suosituksia vastuullisen metsänhoidon kehittämiseksi. WWF Suomen raportteja 37. 133 s.

Laitinen, A., Salmela, A. & Vähätalo, A. V. 2022. Lintujen ikkunakuolleisuus Suomessa. Linnut-vuosikirja 2021: 144–151. https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/10716/tiedosto/Linnut_VK2021_144-151_Lintujen_Ikkunakuolleisuus_artikkelit_10716.pdf

LeDoux, C.B. & Wilkerson, E. 2007. Assessing the ecological benefits and opportunity costs of alternative stream  management zone widths for eastern hardwoods. Julk.: General Technical Report – Pacific Northwest Research Station.  USDA Forest Service, ss. 193–209.

Lindegren, C. 2006. Kantzonens ekologiska roll i skogliga vattendrag – en litteraturöversikt. Rapport 19/2006.  Skogsstyrelsen.