Tapahtumia vuonna 2003

Pöllöretki 7.3. 2003

Mukana oli kolmetoista retkeläistä. Kuuntelimme öisiä ääniä
eripuolilla Västanfjärdiä ja Dragsfjärdiä ja ihailimme kirkasta yötaivasta. Söderlångvikissa ja Ekhamnissa huhuili huuhkaja, Hammarsbodassa kettu kiljahteli kovaäänisesti ja taivaalla töräyttelivät
muuttavat laulujoutsenet.

Talkoot lintutornilla 1.4. 2003

Kolea sää ei haitannut talkooryhmää Västanfjärdissä sijaitsevalla
lintutornilla. Tornille johtava viitta, sekä reittiä opastavien tolppien
päät maalattiin valkoisiksi. Parkkipaikalla sijaitseva opastuskartta
päätettiin entisöidä. Kulkua haittaavaa ruokokasvustoa viikatoitiin ja
itse tornin läheisyydessä karsittiin puiden oksia näkyvyyden parantamiseksi.

Opastettu retki Ekhamin tammilehtoon 18.5. 2003

Vanhojen tammien alla pystykiurunkannuksen liila kukkamatto oli
kauneimmillaan. Kevätesikko,hammasjuuri(rauh.) ja varsankello eivät vielä kukkineet mutta löytyivät kuitenkin helposti. Matka jatkui Puronpään suuntaan josta kävelimme Matts Cygnelin johdolla kesätietä pitkin Puronpäälahden pohjukkaan. Tutustuimme edustavaan tammi-pähkinälehtoon josta löytyi mm.harvinaiset kaksikkolehti, musta konnanmarja ja kevätlinnunherne. Vanhassa haapapuussa asusti palokärkipariskunta.Tämän jälkeen nousimme Vikgärdklinten-nimiselle vuorelle, josta on upea näköala sekä Gullkronan että Nöjisbergin suuntaan. Ylitimme sitten puron
Kvarnedetin luona matkalla Söderlångvikin kartanoon. Satuimme
näkemään kalasääksen. Lyhyen kahvitauon jälkeen linja-auto vei
tyytyväiset tutkijat kotiinpäin.

Heinätalkoot 8.8. 2003

Yhdistys tukee seurakuntaa kulttuuriympäristön hoidossa. Toivomme, että hoitamattomat pellot, muuttuvat vähitellen
kukkiviksi niityiksi.

heinatalkooti

Metsäfoorumi Westersissä 4.10. 2003

Nelisenkymmentä henkilöä kerääntyi Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämään Metsäfoorumiin Westersin tilalle 4.10. 2003. Tarkoituksena oli herättää keskustelua kemiönsaarelaisesta metsätaloudesta ja luoda keskustelufoorumi luonnonystävien ja metsäsektorin toimijoiden välillä. Yhdistyksen sihteeri Ritva Kovalainen aloitti päivän henkilökohtaisella kertomuksella siitä, kuinka hänen omat kotikontunsa on tuhottu niinä seitsemänä vuotena, jotka hän on saarella asunut. Useilla toisiinsa rajoittuvilla metsäpalstoilla suoritettujen päätehakkuiden
tuloksena on kymmenien hehtaareiden yhtenäinen hakkuualue, joka on suunnilleen kolmasosa aikaisemmin niin suositusta, yhtenäisestä sieni- ja marjametsästä. Kovalaisen mukaan luonto on maallemuuttajille tärkeä muuttoargumentti. Sen takia metsäluonnon turvaaminen onkin selviytymiskysymys maaseutukunnille.
Kovalaisen mielestä Kemiön kunnankin pitäisi ryhtyä toimenpiteisiinollakssen tunnuslauseensa ”Luonnonläheistä asumista” arvoinen.

Professori Erkki Lähteen luento jatkuvaan uusiutumiseen perustuvasta metsänhoidosta herätti suurta kiinnostusta. Lähteen mielestä taloudellisesti kannattavaa puuntuotantoa on mahdollista harjoittaa ilman avohakkuita. Luonnonmukaisen metsätalouden mukaisessa talousmetsässä on monia, eri ikäisiä puulajeja. Hakkuut tehdään poimintahakkuina ja metsä uudistuu itsestään. Keskustelussa tuli ilmi, että metsäyhtiöiden haluttomuus hankintakauppoihin vaikeuttaa kehitystä. Tämänhetkiset metsätyökoneet on suunniteltu ”puupelloille” ja soveltuvat huonosti siihen metsänhoitoon, jota Lähde ja ekometsätalousyhdistys kannattavat. Romi Ranken – ruotsinkielisten metsäalan ammattilaisten kouluttaja ammattikorkeakoulu Sydvästissä – näkee,
että kestävä kehitys lähtee ihmisestä. Hänen mielestään metsätalous on kehittymässä oikeaan suuntaan, vaikka olemmekin vielä kaukana kestävän kehityksen metsätaloudesta. 1980-luvulla virallinen metsäpolitiikka kiinnitti kovasti huomiota metsien monikäyttöön, mutta viime aikoina tästä ollaan oltu kovasti hissuksiin.

Metsäfoorumi päätettiin paneelikeskusteluun. Keskustelusta ilmeni, että metsäverotuksen muuttaminen on keskeinen syy Kemiönsaaren metsien suurimittaisiin hakkuisiin. Vuodesta 2006 tulevat hakkuut todennäköisesti vähenemään huomattavasti. Se on kuitenkin pieni
lohtu, koska suurin osa luonnon monimuotoisuudelle ja virkistyskäytölle tärkeistä metsistä on silloin jo ehditty tuhota. Paradoksaalista onkin, että puun hinta on laskenut tukkipuun ylitarjonnan seurauksena. Yhdistyksen puheenjohtajan, Viveka Nordmanin mielestä metsäfoorumi täytti kaikki odotukset ja hän odottaakin mielenkiinnolla keskustelun jatkoa. Tätä onnistunutta konseptia voivat käyttää myös muut paikallisyhdistykset.

Bernt Nordman
lähde(Finlands Natur Nr 5/2003)
suomennos Satu Zwerver
Catrin Ilmoni

skogsmote