Kemiönsaaren luonto ry:n kampanja 700 luontotekoa huipentui Taalintehtaan kansantalolla 29.11. järjestetyssä luontojuhlassa. Kampanja oli osa Kemiönsaaren kunnan 700-juhlavuotta, ja sisälsi lukuisia talkoita, retkiä ja tavallisten kuntalaisten luontotekoja Saaristomeren ja saaristoluonnon hyväksi. Kampanjaa rahoitti Ålandsbankenin Itämeri-rahasto, Kemiönsaaren juhlavuoden rahasto ja OP Raasepori.
“Luontojuhla toi näkyviin, miten upea Kemiönsaaren luonto yhdistää paikallisia eläkeläisiä, nuoria tulokkaita, kesäasukkaita ja koululaisia. Kemiönsaaren ainutlaatuista luontoa kannattaa juhlia”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ville Laitinen.
Juhlan yhteydessä julkistettiin lukuisia palkintoja. Kattojärjestö Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin Panu Kuntulle yli 20 vuoden ansiokkaasta toiminnasta luonnon hyväksi. Ansiomerkin ojensi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kunttu on toiminut useissa paikallisissa ja valtakunnallisissa luottamustoimissa eri luontojärjestöissä ja tehnyt pitkän työuran luonnonsuojelun parissa. Hän on vaikuttanut merkittävästi myös useiden Kemiönsaaren luonnonsuojelualueiden perustamiseen ja hoitoon.
Kemiönsaaren luonto ry myönsi suuren Ympäristöpalkintonsa kolmelle merkittävän elämäntyön saaristoluonnon hyväksi tehneille. Heitä ovat Torsten Stjernberg, Leif Lindgren ja Gunilla Avellan. Stjernberg ja Lindgren vaikuttivat selvitysten ja suojeluesitysten kautta 1970-luvulta alkaen keskeisesti siihen, että Kemiönsaaren ensimmäiset suojelualueet ja Saaristomeren kansallispuiston muotoutumiseen. Avellan oli mukana perustamassa Kemiönsaaren luonto ry:tä vuonna 1979, ja on vaikuttanut ansiokkaasti yhdistyksen eri vaiheissa – jossa hän yhä jatkaa toimintaansa.
“Kuulimme luontojuhlassa, miten esimerkiksi Purunpään onnistunut suojelu on vaatinut useiden sukupolvien pitkäjänteistä työtä Kemiönsaarella. Olen iloinen, että kampanjassamme monet uudet kuntalaiset ja kesäasukkaat ovat päässeet luontotekojen makuun”, Ville Laitinen kiteyttää.
Ansiokkaasta toiminnasta 700 luontotekoa -kampanjassa palkittiin myös diplomilla viisi kemiönsaarelaista yksityishenkilöä sekä Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.
Ilta huipentui Outi ja olevaiset -yhtyeen keikkaan ja luontoaiheisiin kappaleisiin.
Kunnan jäsenillä, maanomistajilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakennusjärjestys saattaa huomattavasti vaikuttaa (osalliset) on oikeus muistutuksen esittämiseen rakennusjärjestysehdotuksesta.
Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle viimeistään 17.11.2025:
Rakennusvalvonta, Vretantie 19, 25700 Kemiö tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Voit ottaa lausunnossasi mallia alla olevasta Kemiönsaaren luonto ry:n lausunnosta:
Rakennusjärjestyksestä puuttuvat määräykset
Rakentamaton rantavyöhyke
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, maiseman säilyttämiseksi ja kulttuuriympäristön vaalimiseksi tulisi rakennusjärjestyksessä määrittää ranta-alueille kaikkea rakentamista koskeva rakentamaton vyöhyke, jonka etäisyys on keskiveden mukaisesta rantaviivasta vähintään 30 metriä.
Rakentamattomalla suojavyöhykkeellä on monia merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten maisemakuvan säilyttäminen, rantoihin erikoistuneen eläin- ja kasvilajiston suojelu ja vesiensuojelu. Vyöhykkeen leveyden määrittelyssä on olennaista tarkastella sen tarjoamia suojavaikutuksia ja monissa rantaluonnon turvaamista koskevissa tutkimuskatsauksissa tuodaan esille 30 metrin suojavyöhykkeen merkitys (esim. Lindegren 2006, LeDoux & Wilkerson 2007, Gundersen ym. 2010, Keto-Tokoi 2018).
Kuva 1: suojavyöhykkeen suojavaikutuksen tehokkuus viiteen osamittariin perustuen. (1) järeät kuolleet puut vesistöön, (2) varjostus ja veden lämpötila, (3) kiintoaineksen pidättäminen, sekä (4) vesielöiden ja (5) rantavyöhykkeen varpuslintojen eliyhteisöjen säilyttäminen (LeDoux & Wilkerson 2007).
Metrimääräinen suojavyöhyke olisi erittäin tärkeä lisäys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestykseen, sillä uuden rakentamislain mahdollistama pienten talousrakennusten vapautus rakennusluvasta voi muussa tapauksessa johtaa kumulatiivisesti hallitsemattomaan ja ympäristöä voimakkaasti heikentävään tilanteeseen.
Useat kunnat, kuten Parainen, Lappeenranta ja Puumala, ovat sisällyttäneet rakennusjärjestykseensä kokonaan rakentamattoman rantavyöhykkeen. Lisäksi monet rannikkokunnat ovat ilmoittaneet selvittävänsä vastaavan vyöhykkeen lisäämistä rakennusjärjestykseensä.
Vieraslajit
Ehdotus uudeksi pykäläksi:
Istutuksissa ei saa käyttää vieraslajeja (lista: vieraslajit.fi). Vieraslajeja ei saa päästä leviämään ympäristöön. Havaitut vieraslajit tulee poistaa.
29 § Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaikilla rakennuspaikoilla
29.1 Yleiset määräykset
Luonnoksen ehdotus:
Rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida puiden ja viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen. Mahdollisimman suuri osuus rakennuspaikasta on pyrittävä säilyttämään viherpeitteisenä ja vettä läpäisevänä. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot. Rakennettaessa on pyrittävä säilyttämään puut, joiden kaataminen ei ole rakentamisen kannalta välttämätöntä.
Pykälää tulee jatkaa seuraavalla lisäyksellä:
Rantavyöhykkeellä on aina säilytettävä puustoa. Perinnebiotoopit tulee tunnistaa ja niitä tulee vaalia.
29.2 Pihan rakentaminen
Ehdotus pykälän uudeksi ja täydennetyksi muotoiluksi:
Rakentamattomat rakennuspaikan tontin osat tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja puustoisina. Käsiteltävät piha-alueen osat tulisi suurelta osin toteuttaa vettä läpäisevin kerroksin ja suosia niillä luonnonmukaista viherrakentamista.
Istutuksissa ja viherkatoilla tulee suosia paikan kasvuolosuhteisiin sopivaa, monipuolista ja luontaisesti Suomessa esiintyvää kasvilajistoa. Puu- ja pensaslajien tulee olla luontaisesti seudulla esiintyviä. Säilytettäväksi tarkoitetut rakennuspaikan alueet on suojattava työmaa-aikana hyvin.
29.3 Selvitysvaatimus
Luonnoksen ehdotus:
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä, miten uhanalaiset eliölajit otetaan huomioon rakentamisen tai muun toimenpiteen yhteydessä.
Pykälää tulee jatkaa seuraavalla lisäyksellä:
Viranomaisen pyynnöstä hankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä, miten uhanalaiset eliöt otetaan huomioon rakentamisen tai muun toimenpiteen yhteydessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä purettavien rakennusten yhteydessä esimerkiksi suojeltujen pesien olemassaoloon ja luontodirektiivin liitteen IV mukaisten lajien suojeluun.
31 § Erityismääräykset asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla
Luonnoksen ehdotuksen ensimmäinen kappale:
Peltoalueiden maisemaan vaikuttava rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Avoimen peltoalueen ja näkyvän maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkana tulee välttää.
Ehdotus pykälän uudeksi muotoiluksi:
Maisemaan vaikuttava rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien tai metsän reunaan. Avoimen ympäristön ja näkyvän maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkana tulee välttää. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja noudatettava korostettua huolellisuutta väli- ja ulkosaaristossa.
32 § Erityismääräykset ranta-alueilla
Pykälän toisen kappaleen viimeinen virke luonnoksessa:
Rantavyöhykkeelle on jätettävä suojaavaa kasvillisuutta ja puustoa metsänhoitotoimenpiteiden ja rakentamisen yhteydessä.
Ehdotus virkkeen uudeksi muotoiluksi:
Rantavyöhykkeelle on jätettävä suojaavaa kasvillisuutta ja puustoa vähintään 30 metrin leveydeltä vesirajasta metsänhoitotoimenpiteiden ja rakentamisen yhteydessä.
34 § Lintuturvallinen rakentaminen
Luonnoksen ehdotus:
Rakennuskohteen ikkunoiden ja muiden lasiaiheiden, kuten lasikaiteiden ja -seinien, koko, sijoitus, pintakuviointi, lasin ominaisuudet ja muut ratkaisut sekä rakennuskohteen valaistus on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne ohjaa lintuja törmäämään laseihin.
Pykälän täydentäminen:
Aihe on erittäin tärkeä, sillä tutkimuksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain 8–20 miljoonaa luonnonvaraista lintua törmättyään rakennusten ikkunoihin (Laitinen ym. 2020). Pykälään kannattaisi lisätä konkretiaa, miten törmäyksiä voi ehkäistä, sillä lintuturvallisten ratkaisujen suunnittelu tulisi aloittaa jo rakennussuunnittelun alkuvaiheissa.
Keskeisiä riskitekijöitä ovat muun muassa rakennusten nurkissa 90 asteen kulmassa olevat ikkunat, läpinäkyvät rakennusosat sekä alimmat kerrokset, kun rakennuksen lähellä on kasvillisuutta. Rakennuksen kulmissa tulisi välttää lasitusta, josta näkyy esteettömästi rakennuksen kulman läpi. Tällöin on syytä käyttää kuviointia tai ritilää ainakin kulman toisella puolella. Kapearunkoisissa rakennuksissa ja rakennelmissa tulisi välttää lasitusta, josta näkyy esteettömästi rakennuksen läpi.
Ikkunoiden heijastusta pystyy vähentämään varjostamalla lasia esimerkiksi säleiköillä, räystäillä ja lipoilla. Ikkunoihin voi kiinnittää tiheäkuvioisia tarroja, törmäyksenestonauhoja tai uv-kalvoja, jotta linnut voivat havaita ikkunan, eivätkä luule sitä vapaaksi lentokäytäväksi.
Rakennusten valaistus tulee suunnata pääosin alaspäin julkisivussa ja sisätiloissa sisäänpäin.
Gundersen, P, Laurén, A., Finér, L., Ring, E., Koivusalo, H., Saetersdal, M., Weslien, J.O., Sigurdsson, B.D., Högbom, L., Laine. J. & Hansen, K. 2010. Environmental Services Provided from Riparian Forests in the Nordic Countries. AMBiO 39: 555–566.
LeDoux, C.B. & Wilkerson, E. 2007. Assessing the ecological benefits and opportunity costs of alternative stream management zone widths for eastern hardwoods. Julk.: General Technical Report – Pacific Northwest Research Station. USDA Forest Service, ss. 193–209.
Lindegren, C. 2006. Kantzonens ekologiska roll i skogliga vattendrag – en litteraturöversikt. Rapport 19/2006. Skogsstyrelsen.
Kemiönsaaren luonto ry juhlistaa Kemiönsaaren 700-vuotista historiaa ja ainutlaatuista saaristoluontoamme luontojuhlassa lauantaina 29.11. klo 13-21 Taalintehtaalla.
Päiväohjelmassa Humisevat hehtaarit -dokumenttielokuvanäytös, joka kertoo Luonnonperintösäätiön työstä, metsien merkityksestä ja luonnonsuojelun voimasta. Iltapäivällä kuullaan juhlapuheita, syödään kakkua sekä palkitaan ansiokkaita luontotekoja. Ilta huipentuu livemusiikkiin, kun Kansantalolle saapuu juuri uutta musiikkia julkaissut Outi ja olevaiset.
Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä ke 26.11. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Aikataulu
13.00 Elokuvanäytös Humisevat hehtaarit (2025) 108 min, Bio Pony
(Osoite: Tallimäentie 10) Huom. 15 min väliaika puolivälissä näytöstä
Kemiönsaaren luonto ry:n ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n ympäristöaiheinen kysely kuntavaaliehdokkaille toteutettiin maaliskuussa 2025. Kyselyssä kartoitettiin ehdokkaiden sitoutumista luontoyhdistysten asettamiin vaalitavoitteisiin.
Kemiönsaaren luonto ry:n ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n ympäristöaiheinen kysely kuntavaaliehdokkaille toteutettiin maaliskuussa 2025. Kyselyssä kartoitettiin ehdokkaiden sitoutumista luontoyhdistysten asettamiin vaalitavoitteisiin. Kemiönsaaren kyselyyn vastasi 30 ehdokasta (42 % ehdokkaista) ja tulokset löytyvät täältä. Paraisten kyselyyn vastasi myös 30 ehdokasta (23 % ehdokkaista) ja tulokset löytyvät täältä.
Saaristomeren tilan parantaminen on sekä Kemiönsaaren että Paraisten ehdokkaiden ykköstavoitteita, mutta tehokkaisiin toimiin ei kuitenkaan haluta sitoutua
Kemiönsaarella ylivoimaisesti eniten kannatusta (84 %) saa kyselyn tavoite Kunta sitoutuu jatkamaan ja kehittämään Saaristomeri-ohjelman mukaisia toimia vesien tilan parantamiseksi ohjelman pilottikauden jälkeen. Paraisilla puolestaan tavoite vähentää erityisesti maataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta ja hoitaa rehevöitymisestä kärsiviä elinympäristöjä saa 93 %:n kannatuksen.
Ehdokkaat eivät kuitenkaan ole valmiita tehokkaimpiin toimiin Saaristomeren ravinnekuorman vähentämiseksi, sillä 63 % vastanneista ei halua sitoutua tavoitteeseen kunnan julkisessa ruokailussa vähennetään lihan kulutusta 75 % ja eläinperäisten tuotteiden kulutus puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja korvataan muun muassa kotimaisilla kasviproteiinilla. Julkisessa ruokailussa painotetaan kasvis- ja luomuruokaa sekä kotimaista luonnonkalaa. Paraisilla sisällöltään lähes samaan tavoitteeseen ei halua sitoutua 67 % vastanneista ehdokkaista.
Metsäluonnon turvaamiselle tukea Kemiönsaarella
Kemiönsaarella kolmasosa vastaajista kannattaa lähiluonnon suojelemiseen tähtäävää tavoitetta vähintään kolmasosalle kunnan omistamista metsistä haetaan luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoituspäätös. Lisäksi 40 % vastaajista kannattaa tavoitetta osittain, ja heidän vastauksissaan korostuu kohdevalinnan ja virkistyskäytön jatkumisen merkitys. Toisin kuin osa vastaajista luulee, retkeily ja siihen liittyvät rakenteet ovat suojelualueilla sallittuja rauhoituspäätöksen puitteissa.
Monelle ympäristötavoitteelle sitoumus vähintään puolelta Kemiönsaaren ehdokkaista
Ympäristönsuojelun edistämisen kannalta myönteistä on monen tavoitteen keräämä kannatus vähintään puolelta kemiönsaarelaisehdokkaista. Näitä ovat muun muassa ympäristökasvatuksen lisäämiseen tähtäävä kaikkien koulujen ja päiväkotien liittyminen Vihreä lippu -ohjelmaan (57 %), kunnan tekemien julkisten hankintojen ympäristöpainotus (50 %), kunnan luontojalanjäljen laskeminen (53 %), osallisuuden ja viestinnän parantaminen ympäristöasioissa (70 %) sekä laajojen yhtenäisten luonnonympäristöjen säilyttäminen kaavoituksessa ja täydennysrakentamisen keskittäminen jo rakennetuille alueille (53 %). Myös julkisen ja kevyen liikenteen kehittäminen saavat kannatusta suurimmalta osalta ehdokkaista.
“Olemme iloisia ehdokkaiden aktiivisesta osallistumisesta. Tulosten perusteella ympäristökysymyksiä pidetään tärkeinä. Vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että ympäristöasioiden tuntemuksessa on merkittäviä puutteita. Tämä on päätöksenteon seurausten kannalta huolestuttavaa, sillä kuntapäättäjien käsissä on lähiluontomme tulevaisuus.”, luonnehtii Panu Kunttu Kemiönsaaren luonto ry:stä
Ympäristökasvatus koetaan tärkeäksi Paraisilla
Jopa 90 % Paraisten kyselyyn vastanneista sitoutuu lisäämään luontokoulutoimintaa nykyisestä tasosta ja varmistamaan sille riittävän rahoituksen. Vastauksissa tuodaan esiin Paraisten koulujen lähellä sijaitsevien lähiluontokohteiden tärkeys ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Myös tavoite lisätä kaikille ikäluokille toimintaa, joka kehittää luontosuhdetta ja/tai saaristotaitojen tuntemusta saa tukea. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys yrittää omalla retkitoiminnallaan lisätä monipuolisia luontokokemuksia kaupungin asukkaille.
Osallistamisessa ja viestinnässä kehittämistä
Kaikki vastanneet sitoutuvat lisäämään läpinäkyvyyttä ympäristöasioihin liittyvässä päätöksenteossa Paraisilla. Vastauksista käy ilmi, että läpinäkyvyyden parantamista kaivataan myös muissa kuin ympäristöasioissa.
Paraisilla kaavoitustavoitteet kirvoittivat useita kommentteja
Tavoite 15 metrin levyisestä rakentamattomasta vihervyöhykkeestä kaikille rannoille saa 54 % vastanneilta kannatusta, mutta kriittisiäkin huomioita nostetaan esiin. Tavoitteen vastustajat ovat pääasiassa huolissaan olemassa olevien rakennusoikeuksien ja/tai perinteisten laiturirakenteiden tai venevajojen puolesta.
Tavoitetta luontoselvityksissä luonnoltaan arvokkaiksi todettujen alueiden ja uhanalaisten lajien huomioimisesta kaavoituksessa kannattaa 87 % vastanneista. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys toivookin, että sitoutuminen tähän tavoitteeseen sekä em. lähiluonnon säilyttämisen merkitys osataan ottaa huomioon kaavoituksessa vastaisuudessa ja esimerkiksi Norrbynrannan vielä rakentamattomat alueet säilytettäisiin luonnonsuojelulain mukaisesti mahdollisimman luonnontilaisina.
“Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita ehdokkaita asiantuntevista ja kattavista vastauksista. On ollut hieno huomata, kuinka paljon osaamista monilla ehdokkailla on ympäristöasioista ja siitä, miten esimerkiksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen tuomia haasteita voidaan kuntatasolla ratkaista.”, sanoo Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Jaakko Lento.
Lisätiedot:
Kemiönsaaren luonto ry, Panu Kunttu, p. 0503055086, [email protected]
Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n sihteeri Jaakko Lento, p. 0503733131, [email protected]
Kemiönsaaren kunta täyttää 700 vuotta. Juhlavuoden 2025 aikana tavoitteenamme on toteuttaa 700 konkreettista luontotekoa yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Luontoteot voivat olla esimerkiksi uusien luonnonsuojelualueiden perustamista, siirtymistä jaksollisesta jatkuvaan kasvatukseen, elinympäristöjen ennallistamista, perinne- ja saaristobiotooppien hoitoa sekä maatalouden käytäntöihin vaikuttamista. Jokainen voi osallistua myös omassa lähiympäristössään pienillä teoilla.
Juhlavuoden aikana järjestetään useita retkiä, joilla juhlistetaan Kemiönsaaren luonnon eri puolia vesistöistä vanhoihin metsiin. Vuoden huipentaa syksyllä järjestettävä luontojuhla.
Maanomistajille tarjoamme mahdollisuuden selvittää omistamansa metsän tai muun maa-alueen luontoarvot. Järjestämme maksutta paikalle asiantuntijan, joka osaa arvioida alueen luontoarvoja ja neuvoa, voisiko alueen suojeluun, hoitoon tai ennallistamiseen saada rahallista tukea esimerkiksi Helmi- tai METSO-ohjelman kautta.
Jos sinulla on kysyttävää luontoteoista tai maanomistajille tarjottavista palveluista, voit olla yhteydessä Kemiönsaaren luonto ry:n varapuheenjohtajaan Otto Bruuniin sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 040 771 4170.
Hanke on saanut tukea Ålandsbankenilta, Kemiönsaaren juhlavuoden rahastosta sekä OP Raaseporilta.
Kevään 2025 tapahtumat ovat osa 700 luontotekoa -hanketta. Huom! Aiemmasta tiedosta poiketen retket ovat maksuttomia.
La 3.5.2025 klo 14 Retki Bottenlöspottenin metsään
Retki Bottenlöspottenille Västanfjärdiin, uniikkiin ja ei niin tunnettuun metsään, jolla on edessä hieno tulevaisuus. Retken pituus on noin 5 km, josta puolet on tietä ja puolet vaihtelevaa metsämaastoa. Ota mukaan maastoon sopivat jalkineet ja omat eväät.
La 10.5.2025 klo 13 Ennallistamisretki Kullan luonnonsuojelualueelle
Luonnon ennallistaminen on kasvava teema. Monien lajien ja luontotyyppien kannalta ennallistaminen nähdään välttämättömäksi, ja tällä retkellä tutustutaan konkreettisesti ennallistamisen käytäntöihin. Retki suuntautuu Koneen säätiön omistamaan Stormossenin metsään, jossa on tehty laajaa ennallistamista.
Su 18.5.2025 klo 13 Ravinnekiertoretki Östanåbäckenille
Luonto voidaan nähdä myös elämän ja ravinteiden kierokulkuna. Tämä näkökulma avaa silmämme siihen, miten ihmiset vaikuttavat tai voivat turvata paikallisia ympäristöjen hyvinvointia. Tällä retkellä tutustutaan siihen kuinka metsä, maatalous ja Itämeri kytkeytyvät yhteen Östanåbäckenin kautta.
Kymmenen kohdan tavoitelista asettaa luonnonsuojelu- ja ilmastotavoitteet tulevalle valtuustokaudelle. Lisäksi yhdistykset lähettävät kuntiensa ehdokkaille kyselyn ympäristötavoitteista.
Kemiönsaaren luonto ry ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry ovat yhteistyössä luoneet kymmenen kohdan tavoitelistan Kemiönsaaren ja Paraisten tuleville kuntapäättäjille. Tavoitteet pohjautuvat sekä kansainvälisiin ympäristösopimuksiin että kuntien jo tekemiin ilmasto- ja ympäristöohjelmiin.
Kemiönsaarta koskevat tavoitteet on julkaistu täällä ja Paraista koskevat tavoitteet täällä. Ne toimivat perustana kyselylle, joka lähetetään Kemiönsaaren ja Paraisten kuntavaaliehdokkaille. Kyselyn tulokset julkaistaan ennen vaaleja yhdistysten verkkosivuilla äänestäjien saataville. Vaalitavoitteiden ja -kyselyn tarkoitus on tuoda ympäristöasiat vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja valtuutettujen työhön. Yhdistykset haluavat tarjota kuntien asukkaille ajankohtaista tietoa kuntavaaliehdokkaiden sitoutumisesta luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseen.
Luonnonsuojeluyhdistysten laatimien ympäristötavoitteiden mukaan tulevalla valtuustokaudella kunnat:
1) Perustavat uusia luonnonsuojelualueita ja suojelevat metsäluonnon monimuotoisuutta 2) Turvaavat kaavoituksella arvokkaat luonnonympäristöt 3) Vahvistavat ympäristökasvatusta 4) Toteuttavat vihreän siirtymän energiapolitiikassa 5) Ottavat kestävyysloikan liikennejärjestelmän kehittämisessä 6) Laativat julkisiin hankintoihin vahvan ympäristöpainotuksen 7) Arvioivat päätöstensä ympäristövaikutukset ja selvittää luontojalanjälkensä 8) Suojelevat Saaristomerta vaikuttavin toimin 9) Hyvittävät aiheuttamansa luontohaitat ekologisella kompensaatiolla 10) Vahvistavat osallisuutta ja viestintää ympäristöasioissa
Lisätiedot:
Kemiönsaaren luonto ry: Panu Kunttu, p. 0503055086, [email protected]
Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n sihteeri Jaakko Lento, p. 0503733131, [email protected]
Kemiönsaaren luonto ry:n kevätkokous järjestetään 18.3.2025 Road cafe Yttiksessä klo 17:00 alkaen osoitteessa Ytterkullantie 1, Dragsfjärd. Tarjoamme vegaanisen keiton osallistujille.
OHJELMA
Klo 17:00 aloitamme vegaanisella keitolla ja salaatilla (jäsenille ilmainen).
Klo 17:30 Kuvaesitys ”Retki ikimetsään”
Taalintehtaalla asuva luontokuvaaja Teemu Saloriutta kertoo tuoreesta kirjastaan Retki ikimetsään, jonka hän on tehnyt yhdessä retkeilytoimittaja Päivi Mattilan kanssa. Esityksessä nähdään metsävalokuvia kaikkialta Suomesta, Kemiönsaaren rannikolta Lapin laajoihin erämaihin.
Klo 18:00 Kemiönsaaren luonto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2025.
Klo 19:00 alkaa legendaarinen pöllöretki. Retki alkaa kokoontumisella Yttiksen parkkipaikalla, josta lähdetään liikkeellee omalla autolla tai kimppakyydein. Retkellä liikutaan pitkin Kemiönsaaren eteläosia ja pysähdytään noin viidessä paikkassa kuuntelemassa kuuluuko pöllöjen huhuilua.
Ilmoita osallistumisestasi kokoukseen ja ilmaiselle keitolle osoitteeseen [email protected].
Kemiönsaaren luonto ry on laatinut ympäristötavoitteet Kemiönsaaren tuleville kuntapäättäjille. Tavoitteet pohjautuvat sekä kansainvälisiin ympäristösopimuksiin että kunnan jo tekemiin linjauksiin. Kemiönsaaren kunta on sitoutunut ympäristöohjelmassaan merkittäviin päästövähennyksiin ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöohjelman tavoitteena on rikkaan luonnon säilyttäminen ja biologisen monimuotoisuuden vaaliminen. Kunta on myös sitoutunut toimimaan vesiensuojelun puolesta. Kunnan metsäsuunnitelmassa on päätetty suojella vähintään kolmannes kunnan omistamista metsistä.
1. Perustetaan luonnonsuojelualueita
1.1 Vähintään kolmasosalle kunnan omistamista metsistä haetaan luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoituspäätös.
1.2 Kunnan omistamat rakentamattomat saaret ja luodot (yhteensä 41 ha) suojellaan.
2.1 Kunta turvaa kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä vapaat rannat, rakentamattomat saaret sekä alle hehtaarin kokoiset luodot. Kunta sisällyttää rakennusjärjestykseensä 20 metrin levyisen rakentamattoman vihervyöhykkeen kaikille rannoille.
2.2 Kaavoituksessa säilytetään laajoja yhtenäisiä luonnonympäristöjä ja täydennysrakentaminen keskitetään jo rakennetuille alueille. Luontoselvityksissä luonnoltaan arvokkaiksi todetut alueet ja uhanalaisten lajien esiintymät huomioidaan kaavoituksessa.
3. Energiapolitiikassa toteutetaan vihreä siirtymä
3.1 Seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä kaikki kunnan ostama energia on uusiutuvaa energiaa, joka täyttää EKO-energian kriteerit tai muut vastaavat vaatimukset.
3.2 Kunta lopettaa runkopuun, lahopuun ja kantojen käytön lämmöntuotannossa.
3.3 Kunta edistää vihreän siirtymän hankkeita, kuten uusiutuvan energian investointeja, mutta hankkeissa tulee huomioida tarkkaan ja kokonaisvaltaisesti ympäristövaikutukset. Aurinkovoimalahankkeiden sijoittelun on oltava hyvin suunniteltua, vastuullista ja kestävää, eikä se saa kohdistua metsämaalle tai monimuotoisesti arvokkaalle alueelle.
3.4 Biokaasun tuotantolaitoksen rakentaminen aloitetaan valtuustokauden aikana.
4. Liikennejärjestelmässä otetaan kestävyysloikka
4.1 Julkinen liikenne on nostettava tasolle, joka mahdollistaa työssäkäynnin ja asiointimatkat Salon ja Turun suuntaan kaikkina päivinä. Bussivuorot on synkronoitava junavuoroihin.
4.2 Toteutetaan Taalintehtaan ja Kärran välinen kevyen liikenteen väylä.
4.3 Kunta edistää aktiivisesti kestäviä ja innovatiivisia liikennepalveluita, kuten saaren sisäistä kutsujoukkoliikennettä tai yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja -pyöriä.
4.4 Kunnan hankkimat ja koordinoimat yhteiskäyttöiset (kuntalaisille edulliset) sähköautot ja -pyörät osaksi joukkoliikennettä. Kunnan työntekijät voivat myös käyttää näitä työmatkoihin.
5. Julkisiin hankintoihin vahva ympäristöpainotus
5.1 Kunnan julkisessa ruokailussa vähennetään lihan kulutusta 75 % ja eläinperäisten tuotteiden kulutus puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja korvataan muun muassa kotimaisella kasviproteiinilla. Julkisessa ruokailussa painotetaan kasvis- ja luomuruokaa sekä kotimaista luonnonkalaa.
5.2 Hankinnoille laaditaan selkeät ympäristötavoitteet ja hankintoja priorisoidaan painottamalla hankinnoissa laadullisia tekijöitä. Kunnan hankintaohjeistukseen sisällytetään ympäristölliseen kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät ohjeet, kriteerit ja vaatimukset.
6. Kunta selvittää luontojalanjälkensä ja arvioi päätöstensä ympäristövaikutuksia
6.1 Kunta selvittää luontojalanjälkensä ja ryhtyy arvioimaan päätöstensä ympäristövaikutuksia samaan tapaan kuin päätösten vaikutuksia elinkeinotoimintaan arvioidaan.
7. Kunta vahvistaa ympäristökasvatusta
7.1 Kemiönsaaren kaikki koulut ja päiväkodit liittyvät tulevan valtuustokauden aikana Vihreä lippu -ohjelmaan kunnan kustantamana. Kaikille Kemiönsaaren koululaisille tarjotaan luontokoulupalveluita.
7.2 Aikuisväestön ekososiaalista sivistystä edistetään Kemiönsaaren aikuisopiston kurssitarjonnan kautta. (Kunta mm. kannustaa ja kouluttaa korjaamaan vanhaa uuden hankkimisen sijaan, esimerkiksi talojen perinnekorjausrakentamisen kurssit.)
7.3 Kunnan ympäristöohjelman tavoitteiden toimeenpano ja seuranta varmistetaan kunnan työntekijöiden ympäristöosaamista vahvistamalla vuosittaisilla koulutuksilla.
8. Saaristomerta suojellaan vaikuttavin toimin
8.1 Kunta sitoutuu jatkamaan ja kehittämään Saaristomeri-ohjelman mukaisia toimia vesien tilan parantamiseksi ohjelman pilottikauden jälkeen.
9.1 Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Kunta kompensoi aiheuttamansa luontohaitan luonnonsuojelulain mukaisesti joko kunnan omilla mailla tai muualla.
10. Osallisuutta ja viestintää ympäristöasioissa vahvistetaan
10.1 Kunta vahvistaa asukkaiden osallisuutta ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa sekä viestii aktiivisesti kunnan ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Kunta viestii aktiivisesti ajankohtaisista paikallisia koskevista ympäristönsuojeluun liittyvistä kysymyksistä.
10.2 Nuorille mahdollisuus tuoda esiin ympäristönäkökulmaa kunnan viestinnässä.
10.3 Kunta tukee taloudellisesti kuntalaisten ja erityisesti nuorten omaehtoista ja konkreettista ympäristötyötä. Perustettava ”nuorten ympäristötoimintatuki” tai “nuorille suunnattu osallistuva luontobudjetointi”. Kriteereinä valinnoissa ympäristö- ja luontovaikuttavuus.
10.4 Järjestetään kuntalaisten ja päättäjien yhteinen vuosittainen luontoulkoilutapahtuma, jossa käsitellään kuntalaisten tärkeitä ympäristöasioita, -ideoita ja merkityksellisiä luontokohteita.
