Kevätseurantaretki 3.4. 2004
Teimme keväthavaintoja aurinkoisena lauantaina Kemiössä. Mukana oli 26 henkeä, joista 15 lapsia. Kirkkopuistossa lauleli peippo ja Brusabyyssä kohmeiset muurahaiset ojentelivat koipiaan. Kiurun laulu kantautui pelloilta ja kurkiparvi liihoitteli taivaalla. Pienten leikkihetkien jälkeen retki jatkui Taivaspolkua korkealle kalliolle, missä paistettiin makkaraa ja nautittiin kevään lämmöstä. Kirkonmäeltä löytyi myös ensimmäinen leskenlehti.
Kevätseurantaretki 2.5. 2004
Teimme taas keväthavaintoja aurinkoisena sunnuntaina Kemiössä.
Mukana oli 25 henkeä, joista 13 lapsia. Valkovuokot, sinivuokot, rentukat, keväiset linnunherneet, kevät taskuruohot ja käenrieskat kukkivat kauneimmillaan ja kirkkopuistossa lauleli kultarinta.
Retki lintutornille 16.5. 2004
Sunnuntaina 16.5. klo 05.00 kahdeksan luonnonystävää kokoontuivat lintutornin parkkipaikalla.
Sää oli selkeä ja vilpoinen, maa huurteessa. Mutta jo ylhäällä parkkipaikalla alkoi sydän lyödä nopeammin, kun iso tumma petolintu ilmestyi kauemmaksi kaislikon ylle. Tähystysten ja tuumiskelujen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että kyseessä oli nuori merikotka, jonka Markku oli jo edellisenä päivänä havainnut tiedustelulentelemästä lahdella. Yksinäinen teeri leikitteli pellolla, kenties sama lintu, joka viime keväänä pysytteli kukkulan lähistöllä.
Matkalla ojanpiennarta pitkin lintutornille kannattaa tähyillä ja kuunnella (Huom! Älä tallaa kylvömaata!). Näimme kivitaskun, alhaalla katajapuskien yllä pensastaskun ja niittykirvinen lenteli ympäriinsä. Tietenkin myös kiuru liverteli pellon yllä. Kaislikossa kuulimme ruokokerttusen ja pajusirkku oli hyvin havaittavissa. Rantaniityn yllä kisaili taivaanvuohi. Ojan varren koivuissa kuultiin pensaskerttu ja useita pajulintuja.
Lintutornin mielenkiintoisimmat havainnot olivat: jälleen nuori merikotka, kalasääksi, ruskosuohaukkakoiras, kolme räyskää, tervapääsky (ensimmäisiä tänä vuonna). Merilinnut, jotka tavallisesti dominoivat lahden vedenpintaa, puuttuivat nyt lähes tyystin. Vain muutama yksinäinen sinisorsa meloi ympäriinsä. Aamun huippuhetkiä oli matalalla, kohtisuoraan retkeläisiä lentänyt merikotka, joka katosi tornin takaiseen metsään, hieno kokemus!
Myös ruskosuohaukka, joka kierteli kaislikon yllä myyrää jahdaten oli elämys suuressa määrin. Mainitsemattakaan kalasääksen kalastusta. Sielmiemme edessä se pyydysti keskisuuren kalan, nappasi sen kynsiinsä ja poistui nauttimaan ateriaansa rauhassa muilta linnuilta.
Parintuntisen aamuvilpakan jälkeen termoskahvi maistui hyvältä.
Kahdeksan aikoihin pakkauduimme autoihimme ja suuntasimme kotiinpäin, joku innokas kenties johonkin toiseen lintupaikkaan. Hieno lintuaamu oli lopussa.
Kaj
PS. Pikavisiitilläni 23.5. Taalintehtaantien varrella olevalle rantaniitylle havaitsin seitsemän harmaahaikaraa ja kaksi laulujoutsenta.
PPS. Ja Perniö-Koskella kaikki odottavat kattohaikaraa!!
Luonnonkukanpäivän vaellus Kemiön keskustassa 13.6. 2004
Matts Cygnellin johdolla tutustuttiin niittyjen kukkiin Pappilan, Brusabyn ja Gundbyn kartanon mailla. Havainnosta hämmästyttävin oli ehkä jättikuukunen. Kävelyn päätteeksi kitaristi Pentti Hilden soitti tunnelmallista musiikkia renessanssiluutulla ja kitaralla piknikyleisölle Pappilan kedolla.
Levätiedotusta Taalintehtaan torilla 4.8.2004
Mikä nyt on sinileväkukinto? Koska voi vielä mennä uimaan?
Kuinka vaarallista sinilevä on? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saivat torilla kävijät vastauksen luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä Levätiedotuksessa Taalintehtaan torilla keskiviikkona
4.8. 2004. Ja kävijöitä riitti! Kysymyksiin vastaili Satu Zwerver